105 päivässä eroon ATK-dinosta

FullSizeRender

Kyllä se vaan on tunnustettava – olen 45-vuotias ATK-dino, joka on näihin tietojärjestelmiin vähän hitaasti syttyvää sorttimentia. Siis kaikkeen sellaiseen, mikä liittyy pilveen, twiittailuun, yammeriin ja instagramiin. Uskallan kirjoittaa tämän, sillä toin vajavaisuuteni kyllä muistaakseni ilmi työhaastattelussa keväällä, pyrkiessäni hallintojohtajaksi tänne Jämsään. Kysymys digitalisaation vaikutuksista kuntakentässä oli pahin tähänastisista!

Mutta palaan yhteen päivän kuumasta puheenaiheista: johtoryhmän työskentelyn kehittämiseen.

Eikö teistäkin ole vähän surkuhupaisaa, että joka ikisessä suomalaisessa kunnassa kokoontuu ryhmä nimeltä johtoryhmä raportoimaan parituntisen toisilleen siitä, mitä he ovat tehneet. Tyyli on suurin piirtein sama kaupungin koosta ja sijainnista riippumatta: on esityslistaa, sitten laaditaan muistio, joka pistetään intraan, jossa sitä lukee joku, tai sitten ei lue. Kokouksessa kukin näpyttelee koneitaan, puhe usein poukkoilee asioista sinne tänne, keskeytellään ja siirrytään aiheista toiseen sikin sokin. Kun oma puheenvuoro on ohi, näpytellään ehkä taas. Kokousten agenda leviää kun Jokisen eväät, ja porukka turhautuu ja kiemurtelee penkeissään. Muistion kirjottajan tehtävä on karmea. Mitäpä voisi kirjoittaa, kun ei aina ole kärryillä, mihin asiakohtaan puhe liittyy. Suurin osa asioista, joista piti puhua, jää käsittelemättä, koska on juututtu johonkin, jonka joku nosti esille ohi esityslistan. Pahimmissa paikoissa jäsenet ovat valveutuneita piikittelemään toisiaan ja riemu siitä, kun saa toiselle jauhot suuhun, on käsin kosketeltavaa.

Kärjistetty ja provosoiva mielipiteeni pohjautuu usean kunnan johtoryhmässä työskentelyyn tai siellä vierailuun.

Johtoryhmän kokous on pommin varmasti kallein virkaportaan kokous mitä eri kaupungeissa pidetään. Aikaa esityslistojen ja muistioiden laatimiseen kuluu niiden laatijoilta viikoittain tunteja ja kokouksiin menee kuukaudessa lähes 10 tuntia per viranhaltija – kaikkine siirtymisineen. Tähän en ole sisällyttänyt valmistautumista kokoukseen eikä turhaa valmistautumista, jos asiaa ei ehditäkään käsitellä. Onko tuo ajankäyttö enää tätä päivää? Jos tuo kallein kokous ei ole mielekäs ja tehokas eikä se aikaansaa toivottua sparrausta toisillemme tai palvele asioiden laadukasta valmistelua, mikä silloin on syymme kokoontua? En keksi vastausta.

En usko, että olen ainut, jolle viime viikon johtoryhmän seminaari ja siinä niitattu 105 päivän haaste aiheutti kuitenkin pulleita näppylöitä. Muutos, joka on edessä (bloggailu, pilvityöskentely, jatkuva kartalla ja langoilla oleminen, itsensä pistäminen peliin verkossa kaikkien luettavaksi) on myös jossakin määrin persoonakysymys. Kukin johtaja toteuttaa muutoksen itsessään tavalla, joka on itselle ominta. Kaikkien on kuitenkin muututtava ja muutettava omaa tapaansa johtaa – vanha on tullut tiensä päähän, se tapahtui kauan sitten jo.

Tokeennuttuani seminaarista ja nukuttuani yön yli, hokasin montakin asiaa. Siirtyminen pilvivalmisteluun (oma termini:)) ja siirtyminen vakiokokouksista aitoihin kasvokkain kohtaamisiin kuulostaa kuitenkin järkevältä. Pidän itse kirjoittamisesta – kirjoittamalla napakasti omista ajatuksista ja meneillä olevista tuulista lähennymme kaupunkilaisia ja työntekijöitämme, samalla tutustumme paremmin toisiimme.

On tosiasia, että myös Jämsän on uudistuttava. Meidän on oltava positiivisia ja virkeitä pärjätäksemme kilpailussa yrittäjistä ja veronmaksajista. Hyväntuulinen, ammattitaitoinen ja yhteen hiileen puhaltava johtoryhmä on yksi tärkeä voimatekijä. Olkoonkin klisee, kirjoitin sen tähän, koska uskon tuohon kaikkeen.

Vastaisuudessa en kirjoita näin pitkään – tämä oli oma pelinavaus. Opettelen bloggaamista. Nyt se ainakin tuntui varsin vaivattomalta ja mukavalta. Tutustutaan ja vaihdetaan ajatuksia.

Olen käytettävissänne, Annaliisa

3 kommenttia artikkeliin ”105 päivässä eroon ATK-dinosta

  1. Esa Helin

    Erinomainen aloitus, kun vielä lupasit tulevaisuudessa lyhentää!
    Olen Jämsäläisenä aivan vakuuttunut, että olette oikealla tiellä. Teille virkamiehille varmaan hyvä idea tuo pilvikokoontuminen, edelleenkin kirjuri on avainasemassa. Tämä blogi idea taas on mielenkiintoinen kuntalaisten kannalta, kunhan oppisivat hyödyntämään.
    Seuraavaksi valtuuston kokoukset netin välityksellä koteihin, luulisi kuntalaisten alkavan kiinnostua kaupunkinsa asioista?
    Jään mielenkiinnolla seuraamaan!

    Tykkää

    1. Arja Paakkanen

      Hei, älkää jättäkö kuntalaiselle (parhaimmassakin tapauksessa) vain kuulijan tai lukijan roolia. Asukkailla on oikeus myös olla osallisena, vaikuttaa. Tämä puoli on Jämsässä lapsenkengissä eikä sitä valitettavasti edes huomata. Vastaus on aina, ettei ihmisiä kiinnosta.

      Jotta voi vaikuttaa ja olla osallisena, on tiedettävä kunnan tulevista aikomuksista aika paljon ja siis etukäteen.

      Ei toimimattomuutta voi puolustella sillä, etteivät asiat kiinnosta. Kyllä kiinnostaa. Otan esimerkiksi vaikka vanhusten kotihoitokeskustelusta järjestämäni yleisökeskustelun, joka kokosi salintäyden osallistujajoukon ja josta tuli tärkeä asiallinen keskustelutilaisuus. Asioita myös korjattiin sen jälkeen. Niin pitääkin.

      Sote-ulkoistuskin tehtiin ikävästi kuulematta kuntalaisia, vaikka kyse on asukkaiden täkeimmistä peruspalveluista ja kaupungin suurimmasta budjettierästä. Monesti ei muisteta, että palvelujen käyttätkin tai muualla asuvat omaiset tarvitsevat tietoa ja aikaa suunnitellakseen omia tarpeitaan.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s