Visio hyvästä elämästä

viikilän patsasKirjaston henkilökuntapalaverissa käytiin läpi kaupungin strategiatyötä. Aamuvarhaisella haukottaa vähemmästäkin. Strategiat, visiot ja arvot ovat tärkeitä, mutta into niihin meinaa laimentua, kun lähiaikojen väistämätön ja vaihtoehdoton selviytymisstrategia on muuttaa kymmeniä tuhansia kirjoja yhdestä taajamasta toiseen.

Pääkirjasto on viimeisen päivän auki perjantaina 16.10. Jämsänkosken virastotalolla avataan sitten myöhemmin.

Jokainen majaansa muuttanut on manannut kirjalaatikoiden painavuutta. Pahvilaatikoista pettää pohja tai sitten kantajalta selkä. Muutaman sadan kirjan kokoelma on jo kattava, tuhansiin yltävä kotikirjasto on jo harvinaisuus. Pääkirjaston kokoelmassa on ehkä noin 80 000 teosta. Se voipi olla, että tänä syksynä ei tarvitse mennä kuntosalille.

Emme ole keksineet  strategiaa miten kirjat liikkuisivat itsestään. Ainoa mahdollisuus olisi hajauttaa ne asiakkaiden koteihin, vähän kuin turvapaikanhakijat eri kuntiin. Siten taakkamme ja kantokuormamme vähentyisi. Olisikohan jämsäläisten enemmistö kiinnostunut sijoittamaan kotiinsa kirjoja väliaikaiseen turvaan? Ehkä se herättäisi vähemmän vastustusta kuin turvapaikanhakijoiden kotouttaminen.

Mitä sitten visioimme? Sellaista lausetta tai paria, joka toimisi myös kirjaston näkökulmasta ja voisi ohjata toimintaamme. Tässäkin kohtaa moni älähtää, että eikö muka riitä kun lainataan ja palautetaan.

Oma ryhmäni muutti visiot iskulauseiksi, jotka voisivat kuvata Jämsää asuinpaikkana, matkailun ja luonnon näkökulmista. Hahmottelimme hokemia, jossa Jämsää mm. kuvattiin kaupungiksi joen varrella ja Himoksen kodiksi. Ensi alkuun luonnehdimme kotikuntaamme hymiön kera ”mainettaan paremmaksi”. Eihän elämää kestä, ellei lisää siihen huumoria.

Kruununjalokiveksemme muodostui kuitenkin visuaalisesti pilkukas toteamus, joka on yhtä aikaa totta, tavoiteltava asia ja unelma. Se kuuluu näin: Hyvä elää Jämsässä.

Olen itse kotoisin kunnasta, jolla on ollut kunnia keksiä Suomen ensimmäinen kuntaslogan. Aja, souda, kävele – aina kutsuu Keitele. Tuo iskulause on kestänyt aikaa jo monta vuosikymmentä.

Moni on minullekin sanonut, että jämsäläiset ovat semmoisia ja välillä tämmöisiä. Yhteistä noille sanojille on, että kaikki ovat jämsäläisiä. Minäpä väitän, että se hyvä mikä asuu Jämsässä, muodostuu jämsäläisistä. Me itse teemme kaupungista hyvän tai huonon.

Palaten takaisin Savon perukoille, Ylä-Savon iskulause on ollut 9+. Se on nerokas toteamus. Ja se on hyvä numero. Ei meidän tarvitse olla täydellisiä. Eikö meidän tavoite voisi olla, että meillä on hyvä elää Jämsässä?

Yksi kommentti artikkeliin ”Visio hyvästä elämästä

  1. Risto Ahonen

    Kiitos Tommi kirjoituksesta. Olemme kantaneet perheenä kortemme kekoon, eli meillä on kiloittain kirjoja lainassa ja palautamme ne kai sitten aikanaan Jämsänkoskelle, eli näin avustamme muuttoa. Olemme myös ostaneet 50 sentin kirjoja ym. yli oman tarpeen. Olemme antaneet arvokkaampia lahjaksi tuttaville jotka eivät käytä aktiivisesti kirjastoa. Olemme myös tuottaneet ja kustantaneet muutamia uusia kirjoja valitettavasti vaivaksenne. Meille ei ole ongelmallista poiketa koskelle kirjastoon, mutta nuorille, lapsille ja vanhuksille mielestämme on. Surullisinta että jatkosuunnitelmista ei ainakaan meillä ole aavistustakaan.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s