Koulumaailma murroksessa

Olin pari päivää Kuopiossa kuuntelemassa eri alojen asiantuntijoita, jotka toivat esille mm. oppimistutkimuksiin liittyviä havaintoja ja käsityksiä. Monet omat ajatukseni vahvistuivat, ja monta uutta ideaa jäi muhimaan päivien päätteeksi.

Suomessa kolmanneksi yleisin syy jäädä sairaseläkkeelle ovat tuki-ja likuntaelinsairaudet, joista suuri osa johtuu istumisesta. Mitä meillä tehdään? Opetetaan pieni lapsi istumaan ryhdikkäästi hiljaa paikallaan…vähintäänkin 12 vuotta putkeen. Häntä jopa kehutaan sitä enemmän, mitä rauhallisemmin hän istuu paikallaan 45 minuutin ajan. Nyt äkkiä pulpetit ja epämukavat tuolit kiertoon, ja oppilaat liikkeelle!

Peruskoulua on aina kehuttu siitä, että se antaa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua niin pitkälle kuin omat rahkeet riittävät. Samalla sitä kuitenkin arvostellaan tasapäistämisestä. Meidän tulisikin siirtyä jo opetussuunnitelmista oppimissuunnitelmiin, eli rakentaa jokaiselle lapselle omat tavoitteet ja aikataulu, jonka mukaisesti hän ne saavuttaa. Näin toimien lapsen ja nuoren opiskelumotivaatio säilyy ja itse asiassa kasvaa, kun hän huomaa etenevänsä opinnoissaan tavoitteiden mukaisesti.

Koulussa me aikuiset päätämme, minkä ikäisenä lasten on hyvä oppia tietyt asiat. Me siis panttaamme tietoa, olettaen, että lapsi ei mukamas saa sitä tietoa muualta. Nykymaailmassa kuitenkin tieto on avointa, ja kuka tahansa löytää tietoa, jos hänellä on siihen tarve ja motivaatio. Meidän olisikin jo aika avata tiedon portit ja samalla tunnustaa, että myös me opettajat olemme oppijoita. Meidän tehtävämme on auttaa lapsia ja nuoria löytämään oikeaa tietoa, jonka avulla he voivat rakentaa käsitystä omasta itsestään ja maailmasta.

Perusopetus ja koko ihmiskunnan sivistys perustuu yhdessä pohdittuihin ja hyväksyttyihin arvoihin. Meidän kaikkien lasten ja nuorten kanssa työskentelevien tulisi sitoutua yhteiseen arvopohjaan, jotta antamamme esimerkki vahvistaisi nuorten turvallisuuden- ja yhteenkuuluvuudentunnetta. Yksi tärkeimmistä universaaleista arvoista on ihmiselämän kunnioittaminen ja siihen liittyvä suvaitsevaisuus. Tätä arvoa meidän kaikkien tulee kunnioittaa joka tilanteessa, ja sitä meidän täytyy korostaa näille lapsille ja nuorille, jotka luottavat meihin.

Me emme aina muista, mitä joku on meille sanonut, mutta emme koskaan unohda sitä, kuinka hän sai meidät tuntemaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s