Tavoitteena resurssiviisaus

Syksy2015

Resurssiviisaudesta alettiin puhuu julkisesti kunta-asiana viimeistään silloin, kun Jyväskylän kaupunki aloitti 2013 yhteistyössä Sitran kanssa Kohti resurssiviisautta -hankkeen. Hankkeen tarkoituksena on edistää resurssien viisaampaa käyttöä sekä vähentää haittoja ympäristölle yhteistyössä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Mukaan resurssiviisaaseen agendaan on liittynyt muitakin kuntia ainakin resurssiviisaus Facebook-sivujen perusteella.

Resurssiviisautta koskeva keskustelu on huomattu myös Jämsässä ja resurssiviisaus on nousemassa monipuolisen pohdinnan kautta yhdeksi Jämsän kaupungin strategian kärjistä. Hyvä tavoite, mutta vaatii avaamista sillä resurssiviisaus on paljon muuta, kun kustannus-hyötysuhteeltaan edukkaita palveluja.

Käsitteenä resurssiviisaus tarkoittaa sitä, että luonnonvarojen hupenemisen, väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen vuoksi yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttuvat tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Mutta mitä se tarkoittaa kunnan toiminnan ja päätöksenteon tasolla?

Käsitteen tasolla resurssiviisautta tulisi pohtia kunnissa ainakin seuraavista näkökulmista:

  1. Energian tuotanto ja kulutus: Mitä tavoite tarkoittaa energian tuotannossa ja kulutuksessa?  Miten kuntakonsernin tuottaman energian tuotanto voi muuttua resurssiviisaammaksi? Miten toimintayksiköiden käyttäytymisen pitäisi muuttua, jotta energiaa säästyisi? Entä kuntalaiset, yritykset ja yhteisöt. Miten ne saadaan sitoutumaan tavoitteeseen?
  2. Liikkuminen ja yhdyskuntarakenne: Miten resurssiviisaus huomioidaan yhdyskuntarakenteen suunnittelussa ja voidaanko tavoitteeseen sitoutua? Aina tiivis yhdyskuntarakenne ei ole kaikkein energiatehokkain, mutta usein niin on. Miten resurssiviisaus huomioidaan juuri käynnistyneessä taajamaosayleiskaavatyössä, entä muissa kaavahankkeissa? Miten saadaan kuntalaiset, yritykset ja yhteisöt edistämään resurssiviisasta liikkumista ja miten esim. pyöräilyn lisääntymistä tuetaan väylien rakentamisessa?
  3. Kulutus ja materiaalit: Miten resurssiviisas materiaalien käyttö ja kulutus huomioidaan kaupungin palveluntuotannossa? Mitä tapahtuu materiaaleille sen jälkeen kun niiden ne ovat kaupungin jätettä? Miten pienentää kulutusta kaupungin palveluntuotannossa järkevällä tavalla? Miten voidaan vaikuttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen kulutustottumuksiin ja materiaalivalintoihin?
  4. Ruoan tuotanto ja kulutus: Mitä tarkoittaa resurssiviisaus ruoan tuotannossa? Miten vähentää hävikkiä?  Miten vaikuttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen kulutustottumuksiin ja materiaalivalintoihin?
  5. Veden käyttö ja luonnonvarat: Miten säästää vettä ja luonnonvaroja kaupungin palvelutuotannossa? Miten vaikuttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen kulutustottumuksiin?

Monesta kaupungin hallintokunnista voin ilokseni todeta, että meillä näitä asioita on jo mietitty ja tehtykin. Useassa työyhteisössä tehdään resurssiviisaita uudistuksia arjessa, Jämsän Aterian ja Jämsän lukion ylijäämäruokakokeilu, Jämsän Jätehuolto liikelaitoksen tuikkujahti tai henkilöstöhallinnon hankkimat yhteiskäyttö-Jopot ovat niistä ilahduttavia esimerkkejä. Työtä taitaa silti riittää tehtäväksi.

Kun pohdiskellaan resurssiviisautta tavoitteena, on syytä olla nöyränä haasteen edessä. Tavoite on valtava. Tavoitteen taklaamiseksi lienee syytä omaksua sama taktiikka kun elefantin syömisessä: syödään pala kerrallaan. Minä lähtisin liikkeelle tästä:

  1. Avaisin resurssiviisauden käsitteen Jämsän näkökulmasta, eli sen mitä Jämsä resurssiviisaudella tarkoittaa ja tavoittelee. Valitsisin vain jotain. Kaikkea ei voi saada
  2. Laatisin lyhyen aikavälin pieniä tavoitteita ja motivoisin hallintokunnat niitä toteuttamaan
  3. Kertoisin Jämsän resurssiviisaudesta myönteisiä tarinoita.
  4. Jättäisin tilaa innovaatioille ja nopeille kokeiluille

Mitä sinä tekisit?

2 kommenttia artikkeliin ”Tavoitteena resurssiviisaus

  1. Auli Korhonen

    Hei Anna-Liisa! Minä miettisin tosi huolellisesti, miten tavoitteiden toteutumista kuten resurssiviisautta seurataan, kaikilla tasoilla. Puhutaankin mittareista, mittaamisesta ja tiedolla johtamisesta.

    Tavoitteiden toteutumisen mittaaminen ei saa jäädä ulkokohtaiseksi liturgiseksi pölötykseksi, vaan strategian pitää elää arjessa. Tämä tarkoittaa sitä, että strategia on sisäistetty palvelutuotannossa, tavallisissa arjen askareissa ja kaikki ovat ”tietojohtajia”.

    Suomeksi sanoen: jokaisen Jämsän kaupungin työntekijän pitää ymmärtää käsite resurssiviisaus omassa työssään ja oman työnsä kautta. Sitten niitä pieniä innovaatioita alkaa löytymään.

    Terveisin, Auli

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s