Mahdoton(ko) urakka?

PAT

Jämsän työttömyysaste oli joulukuun lopussa 18,4 % ja työttömien työnhakijoiden määrä oli 1 811 kpl:tta. Koko maan keskimääräinen työttömyysaste oli samana ajankohtana 14,4 % ja Keski-Suomen 18,0 %.

Jämsän työttömyysaste on ollut jo pitkään korkea ja kasvanut koko 2000 luvun. Pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden työttömänä olleiden osuus) pysyi 2000 – luvun alkupuolen alle 34 %:ssa. 34 % taso ylitettiin ensimmäistä kertaa 2012 ja joulukuussa 2015 työttömistä jo 37,5 % oli ollut yli vuoden työttömänä.

Korkealla työttömyysasteella ja pitkittyneellä työttömyydellä on monenlaisia kielteisiä seurauksia sekä yhteisö-, että yksilötasolla:

  • Tulotason putoamisen seurauksena monet joutuvat tukeutumaan vaihtoehtoisiin tulonlähteisiin, kuten sosiaaliturvaan, sukulaisten apuun tai harmaaseen talouteen
  • Kaupungin maksamien ”KELA – sakkojen” määrä pitempään työttömänä olleista lisääntyy
  • Yksilötasolla tapahtuu passivoitumista, itsetunnon laskua ja elämänlaadun heikkenemistä

 

Rekryä ja muita työllistäviä toimenpiteitä

kollaasiJämsek Oy järjesti 17.2 Paunun koululla rekrytilaisuuden. Tilaisuutta varten aktivoimme työnantajia ja keräsimme tiedot n. 200 avoimesta työpaikasta. Paikalle saapui koulutuksen järjestäjiä, työnantajia sekä n. 150 työnhakijaa. Tilaisuus oli todellinen mahdollisuus aktiivisille työnhakijoille, sillä heille tarjoutui kynnyksetön mahdollisuus ottaa suora kontakti potentiaalisiin työnantajiin. Itsekin ohjasin mm. Jyki Oy:n, Esperi Caren ja Jämsän kaupungin juttusille useita työpaikasta kiinnostuneita henkilöitä.

Rekryä markkinoitiin aktiivisesti: TE -toimisto toimitti työttömille henkilökohtaisen kutsun tilaisuuteen, paikallislehdessä julkaistiin kaksi ilmoitusta, koulutusorganisaatiot kertoivat tilaisuudesta Wilman kautta opiskelijoilleen ja tilaisuutta rummutettiin sekä Facebookin, että Twitterin kautta. Aktiivisesta markkinoinnista huolimatta tilaisuuteen ei saatu houkuteltua läheskään kaikkia työttömiä työnhakijoita eikä ammatillisen koulutuksen opiskelijoita. Kiinnostuneet tulivat, mutta kaikkien kannelten kieliä rekrytilaisuus ei soitellut.

Se että keinot eivät toimi kaikille, on yhdessä tunnistettu haaste. Vapaaehtoisiin työllistämistoimenpiteisiin ei ole tunkua ja pakollisten suorittaminen koetaan paikoin lusimiseksi. Valitettavasti monien toimenpiteiden vaikuttavuus jääkin usean työttömän kohdalla ainakin pitkällä tähtäimellä heikoksi. Kun työttömyyden hoitoon ja työttömyyden seurauksiin menee aina vaan enemmän rahaa ja eikä tuetuilla toimenpiteillä ole toivottua pitkäaikaista vaikutusta (=työllistyminen). Onko meidän jossain vaiheessa tyydyttävä siihen, että kaikkia vaan ei voida auttaa.

Kuusamosta kuuluu kummia

Suuri järvikalatutkimus kertoo Pinterestissä:” Huhtikuussa 2014 Kuusamossa oli 298 pitkäaikaistyötöntä. Nyt heistä 57 on järvikalatutkijoita ja 37 on tuunannut oman kutupaikkansa.” Mitä ihmettä Kuusamossa oikein touhutaan, kun pitkäaikaistyöttömistä miltei 20 % on saatu tutkijan hommiin?

272027_247140101972236_100000287430675_992639_7507158_o

Kuusamossa todettiin, että työttömille suunniteltuja palveluita on ollut hyvin saatavilla, mutta niillä ei ole ollut vetovoimaa. Kuusamolaisia pitkäaikaistyöttömiä ei saatu liikkeelle työvoimapoliittiseen koulutukseen, kun siika kuti. Keskeyttäminen oli yleistä, eikä työllistyminen edistynyt. Kuusamossa päätettiin kääntää ajattelu nurin niskoin ja työllistymistä tukevia palveluita alettiin rakentaa ihmisten itsensä valintojen varaan.

Suuren järvikalatutkimuksen oivallus ja vetovoimaisuus syntyi siitä, kun oivallettiin mitä ihmiset halusivat tehdä ja rakennettiin työllistymistä tukeva toimintamalli sitä kautta. Työllistämisen kohteista tuli oman työllistymisensä osallisia.

Ehkä se kaikkein tärkein oivallus syntyi kuitenkin Kuusamon kaupungin johdossa, kun ymmärrettiin että aktiivisesti somettavat järvikalatutkijat olivatkin kaupungin parhaita markkinamiehiä ja rakensivat kaupungin strategian mukaisesti tarinaa Kuusamosta Pohjolan luontopääkaupunkina – ne entiset pitkäaikaistyöttömät.

Kokeilukulttuuria?

Työttömyyden ratkaisemiseksi on tehty Jämsässä vuosia hyvää työtä suurten haasteiden keskellä, kun kaikkea tietoa ei ole ollut saatavilla, asiakkaiden tilanne on ollut monisyinen, asiakkaiden määrä on jatkuvasti kasvanut, työttömien osaaminen ei ole vastannut työmarkkinoilla vaadittavaa, eivätkä tarvittavat resurssit ole olleet käytettävissä siinä laajuudessa kun niitä on tarvittu.

Jämsän kaupunki on käynnistämässä työllistämisyksikön toimintaa täydellä teholla huhtikuun alusta alkaen ja palkkaamassa työllisyyskoordinaattorin johtamaan yksikön toimintaa. Tilanne on uusi ja mahdollistaa myös uudenlaisten kokeilujen aloittamisen.

Seurasin eilen kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen kuntien tehtäväreformia koskevaa viestintää. Suuria leikkauksia kuntien tehtäviin ei ole tulossa, mutta yhden aika merkittävän mahdollisuuden hallituksen reformi tarjoaa: vapaakuntakokeilut.

On liene selvää, että perinteiset keinot ja kanavat ovat työllisyyden hoidossa osoittautuneet ainakin osin toimimattomiksi. Kaikkia työttömiä ei ole pystytty auttamaan. Olisiko nyt aika tarkastella työllisyyden hoitoa uudella tavalla ja ottaa oppia vaikka Kuusamosta. Voisiko vapaakuntakokeiluun hakeutuminen helpottaa viranomaisten välistä yhteistyötä, helpottaa uusien toimintamallien käyttöönottoa ja tuoda myönteistä julkisuutta Jämsän kaupungille? Parhautta olisi tietysti, jos jollain keinoin saataisiin pistettyä Kuusamoa paremmaksi ja 30 % pitkäaikaistyöttömistä rakentaisi itselleen uudenlaisen elämänsä tarinan työllisenä.

3 kommenttia artikkeliin ”Mahdoton(ko) urakka?

  1. Arja Paakkanen

    Työttömyys ei kuulu Jämsässä mediaseksikkäisiin asioihin.Taas tämänkin laman aikana Jämsä keikkuu huonompana kuin Keski-Suomi keskimäärin.

    Ensimmäinen askel olisikin YHTEINEN YMMÄRRYS, että työttömyys ei ole pelkästään yksilön ongelma, eikä pääsääntöisesti varsinkaan yksilön syytä. Se on koko kaupungin yhteinen iso ongelma.

    Meidän tulisi nähdä, että työttömyydellä on koko kaupunkia vahingoittava vaikutus: verotulojen menetyksiä, KULUTUKSEN laskua, mikä tyhjää kauppaliikkeitä, TOIVOTTOMUUTTA, joka periytyy perheessä lapsille. HUONO-OSAISUUTTA, joka käy kunnan kukkarolle lopulta kalliiksi toimeentulomenojen ym sotekulujen . lisääntymisenä.

    Työttömän työkykyä ja elämänhallintaa olisi voitava pitää yllä työttömyyden aikanakin yhteisin ponnistuksin.Pitkäaikaistyöttömiäkään ei ole järkevää niputtaa yhteen: heissä on monenlaista kokemusta ja osaaamista. Onko kartoitettu?

    Työttömyys ja työpaikkojen puute johtaa yhä paisuvaan väestökatoon. Viime vuoden luku ei lohduta.

    Kiitos Alille blogista, oma kirjoitukseni ei varsinaisesti ole vastaus, näkemykseni kuitenkin.

    Liked by 1 henkilö

  2. nimetön

    Jälkipolvia tuntuu kalastus kiinnostavan vaikkei olla varsinaisesti houkuteltu.

    Jakokunnilla iso osansa asian järjestämiseksi. Nythän kalastoa kehitetään lähinnä vesijättöjen lunastusmaksuilla.

    Ottaisko tuolla suunnalla vaikuttavat kopin roskakalan pyytämisestä ja hankkeen turvin maksaisivat siitä korvausta?

    Elpyisivät nuottakunnatkin.

    Tykkää

  3. Kiitos kommenteista Arja ja ”nimetön”. Kaikki keinot lienee tarpeen ongelman selättämiseksi ja niinkuin aina isojen haasteiden äärellä, pienin askelin eteenpäin.
    Jakokuntien rooli voisi todellakin olla ratkaiseva, jos pitkään työttömänä olleista löytyisi kiinnostusta kalastusvesien hoitoon. Täytyypä viedä ideaa eteenpäin, kun saadaan työllisyyskoordinaattori töihin. Uusia toimintamalleja tarvitaan ja toimeliaisuuden paikkoja on, kun vaan niihin osataan tarttua.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s