Itsensä orjasta oman ja yhteisen työhyvinvoinnin takojaksi

Lähes joka päivä tunnen kietoutuvani työhyvinvoinnin käsitteeseen. Läheskään aina se ei helli minua, vaan joskus jopa kuristaa. Edelleen työhyvinvointi valitettavan usein arjessa mieltyy työhyvinvoinnin tukitoimiin liikuntaseteleistä pikkujouluihin ja kaikkeen siihen välille. Työhyvinvoinnin työstä nouseva uhkea olemus hämärtyy. Itse puhuisin mieluummin työelämän laadullisista tekijöistä, kuten työyhteisöistä, osaamisesta ja esimiestyöstä.

Vielä enemmän työhyvinvointi kiertyy yksilön kokemukseen. Työssä viihtyminen on subjektiivinen kokemus, kuormitus on kokemus niin psyykkisellä kuin fyysisellä tasolla, mutta yhtälailla työnilo on kokemus. Mutta voimmeko vaikuttaa itse kokemukseemme vai olemmeko ympäristömme orjia? Vai toisinpäin, olemmeko itsemme orjia?

Viimeisimmässä Telma-lehdessä työterveyshuollon erikoislääkäri, psykoterapeutti Kirsi Räisänen korostaa ihmisten yksilöllisyyttä asioiden kokemisessa sekä omaa vastuuta työhyvinvoinnista. Artikkelissa hän kertoo, että jopa työn imu on opittavissa oleva taito, jonka oppii riittävän haasteellisten, mutta mahdollisten tavoitteiden eteen työskentelemällä sitkeästi syventyen ja tästä työstä nauttien.

Muutakin opittavaa minusta on. Asenne on tapa suhtautua asioihin eli senkin voi oppia. Uuden asenteen voi oppia ja asiat voi opetella näkemään positiivisemmassa valossa. Eli on surullista jos juutumme ainaiseen ongelmapuheeseen ratkaisukeskeisyyden sijaan, koska ongelmissa kylpeminen ei edistä hyvinvointiamme. En sano, että tämä on ongelmatonta ja on asioita, joihin ei voi vaikuttaa, mutta siihen voi vaikuttaa, millä asenteella asioita teemme. Jatkuva surkuttelu ja itsensä näkeminen uhrina ei takuulla edistä hyvinvointiamme.

Hyvinvointi työssä ja muussa elämässä edellyttää hyvää itsensä tuntemista. Työn runsaus on takuulla tuttu ilmiö työssä oleville ja pysyvä muutoksen tila pitää meidät liikkeessä. Ketteräkin pitäisi olla ja osata digiloikata. Näissä yhtälöissä hyvin voidakseen, on Räisäsen mukaan ihmisten pysähdyttävä, tutkittava tilanteeseen liittyviä ajatuksia sekä tunteita ja halua muuttaa niitä. Räisäsen mukaan jatkuva mukava olotila on harha eikä stressitön elämä edes lisää onnellisuutta. Itse näen, että myös osaamisella on iso rooli ihmisten kokemuksessa työnsä hallittavuudesta.

Työyhteisöllä on keskeinen rooli työhyvinvoinnin kokemuksessa ja luonnollisesti voimme tukea toinen toisiamme ratkomaan ongelmia ja kehittämään työtään tai vahvistaa sitä ongelmapuhetta. Jokainen meistä on vastuussa omasta hyvinvoinnistaan sekä itsensä tuntemaan opettelusta. Omalla asenteellamme voimme vaikuttaa hyvin- tai pahoinvointiimme isosti. Taomme kukin omaa onneamme, mutta työyhteisössä myös sitä yhteistä. Oppikaamme siis tarkkailemaan itseämme sopivissa määrin.

2 kommenttia artikkeliin ”Itsensä orjasta oman ja yhteisen työhyvinvoinnin takojaksi

  1. Tämä työhyvinvointi on yksi lempiaiheitani. Tullut siksi oman työpaikan ja kokemuksen kautta.

    Yhtä tuosta kirjoituksesta jäin kaipaamaan: sitä, että työntekijällä pitäisi olla mahdollisuus VAIKUTTAA omaan työhönsä. Jos olet vain käskyttäjän alainen – käskyttäjän, joka ei välttämättä edes tunne kunnolla työtehtävää, niin meneehän siinä motivaatio. Eli sitä työntekijän osaamista olisi ”kunnioitettava”.

    Ongelmapuhetta työpaikoilla riittää! Ongelmista puhumista ei saisi kieltää, ongelmat täytyy käydä läpi ja purkaa. Se tietysti on vaikeaa.Purkajien ammattitaidosta riippuen siitä voi jäädä syvät haavat tai – tulla suuri helpotus!

    Entäpä sitten hoivatyötä tekevien naisten työ? Tutkimuksinkin on todettu, että työntekijät potevat kovaa stressiä siitä, etteivät kiireen ja resurssien puutteen vuoksi pysty tekemään työtään niin hyvin kuin ammattietiikka ja työmoraali edellytäisi. Eikä puhua saa; ongelmien esille nostaminen voi koitua vaikkapa työpaikan menetykseksi.

    Mahdotonko urakka luoda ja ylläpitää työtä tekevien hyvinvointi nykyisillä työpaikoilla? Moni sanoo, että pääsinpä hyvään aikaan pois työelämästä, se kertoo aika paljon!

    Ainakin siitä pitää puhua ja solmuja avata. Monet esim. kuntien työt, hoito, hoiva, kasvatus ym. ovat tehtäviä, joita tehdään omalla persoonalla, ja se pitäisi paremmin ottaa huomioon. Digiloikasta puheenollen – siinäkin koulutuksen pitäisi olla oikea-aikaista ja oikeatasoista. Kun omassa työssäni tekniikka tunkeutui tai valtasi koko työprosessin, monet koulutukset menivät niin sanotusti harakoille, kun eivät vastanneet koulutettavien tieto-taitotasoa. Miten palkitsevaa onkaan, kun koulutus on sitä, että kaiken tarjotun opin voi imaista hyödykseen ja nähdä, miten paljon se auttaa arkityötä!

    Voi – pomot ovat paljon vartijoina. Jokainen kuitenkin haluaa tehdä työnsä hyvin, nauttia tuloksista ja kehittää itseään – siihen täytyy luottaa. Nimimerkki työmyyrä.

    Tykkää

    1. Hannele Rahkonen

      Kiitos Arja kirjoituksestasi. Nostat esille tärkeitä ja keskeisiä kysymyksiä. Itsekin näen, että ongelmapuheen sijaan meidän tulisi keskittyä enemmän ratkaisukeskeisyyteen: ongelmien ilmaantuessa emme jää lillumaan niihin, vaan etsimme ratkaisut ja korjaamme tilanteen.

      Vaikutusmahdollisuudet ovat myös tärkeitä. kunnan toiminnat ovat pääosin lakisääteisiä, mutta lakikaan ei aina täysin tarkkaan kerro, miten jokin palvelu on toteutettava eli mahdollisuuksia löytää, jos haluaa. Tietenkin tämä on kiinni myös mainitsemastasi esimiestyöstä. Jämsän kaupungilla on koulutettu valtakunnallisen ja omankin hankkeen myötä esimiehiä uudenlaiseen johtamistapaan, joka olisi juuri uudenlaisia palvelun tuottamistapoja hakevaa, kokeilevaa ja kehittyvää sekä kuntalaisten tarpeet huomioivaa.

      Sekin on niin totta, että yhä useamman työstä on tullut tietotyötä, vaikka ehkä kouluun lähtiessä tietotyöläisyys ei määrittänytkään valittua ammattia, esimerkiksi hoitotyötä. Työ on muutoksessa yhteiskunnan muuttuessa ja se edellyttää meiltä uudenlaista osaamista ja myös sitä asennetta. Olennaista on kyetä keskustelemaan asioista ja muuttuvista vaatimuksista. Ilman keskustelua ja uudenlaisien ratkaisujen hakemista uhkakuvanamme on työnsä alle uupuva työntekijä.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s