Onko tulevaisuuden kunta musta elefantti?

Mikä on musta elefantti? Norsulauma

Musta elefantti on jokin sellainen kehityskulku, johon liittyvä tieto on saatavissa. Sitä miten kehityskulku meihin voi vaikuttaa, ei vaan tiedetä, koska tietoa ei osata hyödyntää tai sitä hyödynnetään liian suppeasti.

Musta elefantti voi olla vaikka ikääntyminen, jos sitä tarkastellaan liian kapeasti ja pelkästään huoltosuhteen näkökulmasta. Ikääntyminen kun on paljon muuta kun sosiaali- ja terveyspalveluiden laajenevaa tarvetta. Se on mm. lisääntyvää vapaa aikaa suhteellisen hyvässä kunnossa ja suhteellisen paksun lompakon kanssa. Se on vapautta hankkia osa-aika-asunto ulkomailta ja siirtää osa ostovoimasta sinne. Se on yhteiskunnallisen tiedon kumuloitumista vanhempiin ikäryhmiin ja sen ohentumista työelämässä, tai se voi olla työssäkäynnin jatkumista eläkkeen ohella. Kuntien palvelutarpeiden ennakoinnin näkökulmasta liian kapea-alainen tarkastelu johtaakin harhaan. Harmaita panttereita varten ei tarvitse rakentaa palveluasuntoja, kun taas elämänlaatupalveluille – kulttuuri, liikunta ja vapaa-aikapalveluille on laajenevaa kysyntää.

Tulevaisuuden kunta

Yhteiskunnallisessa keskustelussa puhutaan tässä ajassa paljon tulevaisuuden kunnasta. Keskustelussa on yleistynyt käsitys siitä, että kuntien kasvavista palvelutehtävistä on syntynyt kunnille liian suuri taloudellinen taakka, josta on jatkossa selviydyttävä leveämmillä hartioilla. Nykyisen hallituksen tavoite on ratkaista ongelma siirtämällä mm. sosiaali- ja terveyspalvelut perustettavan maakuntahallinnon hoidettavaksi. Samassa murroksessa siirtyy suurin osa rahasta ja muista resursseista maakuntien hallintaan.

Tulevaisuuden kunnan toiminnan lähtökohdaksi tiivistyy paikallisuus. Kunta on ihmisten yhteisö, jonka päätehtäväksi tulee huolehtia asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksista sekä vahvistaa alueensa elinvoimaa, yrittäjyyttä ja edistää työllisyyttä.

Muutoksessa on vaikeutensa

Ajatellaan nyt niin että yhteiskunnallinen murros toteutuu, maakuntahallinto syntyy ja palveluntuotanto siirtyy kunnilta maakuntahallinnolle. Muutos on valtava lainsäädäntö ja sopimusrumba jo pelkästään maakuntahallinnon rahoituksen, henkilöstöön, kiinteistöihin tai palveluiden tuottamiseen liittyvien haasteidensa vuoksi. Kuka sen kaiken juoksee kasaan? Kuinka monta yksittäistä elämää se horjuttaakaan raiteiltaan? Kuinka kuntalainen voi enää olla varma siitä, että saa tarvitsemansa palvelun? Hiki tuli pelkästään kirjoittaessa.

Lohdullista lienee kuitenkin se, että meillä on taipumus liioitella muutosten vaikutuksia lyhyellä tähtäimellä. Yhteiskunnallisissa murroksissa asiat ovat väistämättä loksahtaneet kohdilleen vaikkakin liitokset natisten.

Miksi tulevaisuuden kunta voi olla musta elefantti?

Kun nyt siis uskomme, että kunta on muuttumassa laaja-alaisesta palveluntuottajasta elinvoimaisuuden, elämänlaadun ja lähidemokratian hoitajaksi, saatamme tarkastella muutosta liian kapea-alaisesti. Muutos tulee toteutuessaan kohdistumaan kunnan sisimpään ytimeen ja sen toteuttaminen tulee olemaan vaikeaa ja kaikkien näkökulmien huomioiminen muutoksen kourissa vieläkin hankalampaa. Jotta tulevaisuuden kunnasta ei tulisi mustaa elefanttia, jossa  vaan reagoimme ympärillä tapahtuviin asioihin ja sammuttelemme tulipaloja, tarvitaan keskustelua. Maakuntahallinnon rakentaminen sopimuksin ja neuvottelumenettelyin ei riitä. Tulevaisuuden menestyvän kunnan on ratkaistava omista lähtökohdistaan käsin mm:

  • Keitä palvelemme tulevaisuudessa?
  • Mitä kanavia pitkin ja miten tavoitamme asiakkaamme tulevaisuudessa?
  • Mikä on kilpailuetumme perusta tulevaisuudessa, eli mikä tekee meidän kunnastamme vetovoimaisen ja elinvoimaisen?
  • Mitä taitoja ja kykyjä tarvitaan, jotta kuntamme on ainutlaatuinen, erottuva ja vahva myös tulevaisuudessa?

Jonkun mielestä lienee yksinkertainen yhtälö. Minusta ei. Mitä mieltä sinä olet: musta elefantti vai ei?

2 kommenttia artikkeliin ”Onko tulevaisuuden kunta musta elefantti?

  1. TULEVAISUUDEN KUNNASSA ASUKKAAT OVAT AKTIIVISA TOIMIJOITA!

    Anna-Liisa Juurinen on tarttunut ajankohtaiseen ja tärkeään aiheeseen: kunnan rooli tulevissa
    hallinto- ja palvelurakenneuudistuksissa. Tässä ehtikin jo kummastella, missä on kuntakeskustelu, sillä maakuntahallinto- ja soteuudistuksessa on sisäänleivottuna myös iso kuntauudistus. Valtaa, poliittista ja taloudellista, palveluja, henkilöstöä ja verotusoikeutta (siirtymäkauden jälkeen) siirretään kunnista roppakaupalla maakunnille.

    Joidenkin mielestä tulevaisuuden kunnat jäävät eräänlaisiksi perinneyhdistyksiksi.

    Ehkä ei sentään. Tässä vaiheessa kuntien tehtäviksi jäisivät elinvoimatehtävät, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, varhaiskasvatus ja peruskoulu, kulttuuri, kaavoitus ja tekninen toimi sekä vapaa-ajanpalvelut.
    Osa noista tehtävistä vaikuttaa aika epämääräisiltä, ainakin paikallisesti kuntastrategiassa tulisi avata, mitä kukin tarkoittaa elinvoimatehtävillä tai hyvinvoinnin edistämisellä.

    Huolta voi kantaa siitä, millaiseksi kunnan asukkaitten tasa-arvo muotoutuu tai millä varoilla elinvoima- ja muut tehtävät kustannetaan. Kun myös maakuntahallinto soten myötä saisi verotusoikeuden eikä veroaste saisi nousta, niin on arvioitu kunnallisveron putoavan jopa 6-11 prosenttiin. Valtionosuudet lisänä. Tällä hetkellä kunnat ja valtio yhdessä vastaavat kansalaisten perusoikeuksien ja peruspalvelujen turvaamisesta. Yhdenvertaisuudesta, oikeusturvasta, hyvästä hallinnosta ja sosiaalisista perusoikeuksista säädetään lailla.

    POLITIIKKA RATKAISEE ELEFANTIN VÄRIN

    Anna-Liisa Juurinen kysyy, onko tulevaisuuden kunta musta elefantti, ei-toivottu tila, jossa vain
    reagoidaan tapahtuviin asioihin ja sammutellaan tulipaloja ilman tarvittavaa keskustelua.

    En tiedä, onko se tulevaisuuden kunta. Mutta ainakin se on tämä kunta.

    Esimerkiksi lastensuojelussa me sammuttelemme tulipaloja sen sijaan että satsaisimme ennalta ehkäisevästi, antaisimme tukea riittävän ajoissa. Tämä kunta tekee isoja maakunta- ja ulkoistusratkaisuja, eikä ollenkaan muista, mitä laki ja hyvä hallinto sanoo asukkaiden kuulemisesta. Päättäjät ovat luovuttaneet valtaansa jopa organisaation ulkopuolelle tai unohtaneet, keiden edustajina istuvat valtuustoissa ja lautakunnissa.

    Tulevaisuuden kunnissa suora demokratia tulee voimistumaan. Kuntalaiset tulevat olemaan nykyistä enemmän mukana päätöksenteossa. Merkittävistä asukkaiden elämään vaikuttavista asioista järjestetään kansanäänestyksiä. Asukkaat ovat entistä tietoisempia oikeuksistaan ja haluavat olla aktiivisia toimijoita. Rohkaistaan ja edistetään asukkaiden omatoimisuutta ja luodaan yhteishenkeä, yhteisöllisyyttä. Kunta ymmärtää investoida myös sosialiseen pääomaan.
    Edessä olevat muutokset ovat valtavat, historialliset.Tässä vaiheessa uudistukisista niin iso osa on avoinna, että kokonaisuutta on mahdoton hahmottaa. Yli kaaoksen päästään ja jopa pärjätään, kun ketään ei jätetä oman onnensa nojaan, kun opitaan käymään aitoa vuoropuhelua, osataan keskustella ja muistetaan, että jokaisella asukkaalla, olipa hän lapsi tai vanhus, terve tai sairas, rikas tai köyhä, on ihmisarvo. Elinvoima syntyy työstä, kulttuurista, asukkaitten osallisuudesta. Tulevaisuuden asukaslähtöinen kunta vaatii siis myös kuntalaista muuttumaan.

    Tykkää

    1. Kiitos pitkästä vastauksesta Arja. Olen iloinen että se herätti kirjoittamaan.

      Tulevaisuuden kunnasta ei puhuta, koska siitä on vaikea puhua. Kukaan ei oikeasti tiedä, mitä tulee tapahtumaan ja minkälaisia kunnat ovat vaikka vaan kymmenen vuoden päästä. Tiedetään kyllä muutoksen suunta, mutta ei sitä mitä tapahtuu, millä aikataululla ja miten se tulee muuttamaan esim kuntien rahoitusta. Siksi sitä mustaksi elefantiksi epäilenkin.

      Itse ajattelen niin, että muutosta ei pidä pelätä tai vastustaa vaan siihen pitää yrittää vaikuttaa. Kun suunta on selvä, keskustelua pitäisi käydä siitä miten kunnan palveluorganisaatio vastaa tuleviin muutoksiin. Hallinnolliset asiat, lain edellyttämät muutokset, sopimuskysymykset, liikkeenluovutukset, henkilöstön siirrot ym hoituvat kyllä aikanaan.

      Kunnan roolihan näyttää muuttuvan erityisesti siinä mielessä että kunta ei enää ole se perinteinen ”pulska palveluntuottaja”. Selvää on kuitenkin se että kunnat tulevat pysymään paikallisdemokratian areenoina ja kuntalaisten yhteisöinä. Ehkä on niin, että kunta palaa juurilleen. Perinneyhdistys se ei kuitenkaan voi olla. Niin paljon ovat yhteiskuntamme asiat muuttuneet muutaman vuosikymmenen aikana pelkästään digitalisaation ansiosta.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s