Monta näkökulmaa työhön

Jämsä heinäkuussa 2016:

  • työvoima 9 586, josta
  • työttömiä työnhakijoita yhteensä 1 679, josta
  • yli 300 päivää työttömänä olleita 262 ja
  • yli 1000 päivää työttömänä olleita 247

Tällä viikolla olen saanut lähestyä työn käsitettä ja siitä käytävää keskustelua useasta näkökulmasta.

Ensimmäinen näkökulma liittyy työhön organisaatioihin liittyvänä tuottavana toimintana, jonka arvo on mitattavissa tilastollisesti. Näkökulma kertoo työstä ilmiönä, jonka tehokkuutta voidaan parantaa järjestelemällä sen osasia uudestaan, poistamalla hukkaa ja kilpailuttamalla työn osatekijöitä. Vastikään (23.8) Talouselämä julkaisi artikkelin, jossa kerrottiin suomalaisten työpaikkojen toimivan vain 59 % teholla. Paljon olisi tehostettavaa ainakin jos uskomme Lapin yliopiston tutkimusjohtajaa Marko Kestiä ja miksi emme uskoisi.

Se toinen näkökulma liittyy työhön merkityksellisenä keskinäisenä vuorovaikutuksen kenttänä ja riippuvuutena. Työtä tehdään jonkun toiminnan suorittamiseksi ja sitä varten osaavat toimijat (ihmiset) kerääntyvät yhteen väliaikaisiksi löyhiksi yhteisöiksi. Organisaatiot itsessään menettävät merkityksensä ja monityö lisääntyy. Tulevaisuuden työ on sitä, että yksilöt rakentavat urapolkujaan oman osaamisensa varaan projekteina ja monialayrittäjinä. Työtä vuorovaikutuksen kenttänä on pohtinut mm. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tulevaisuuden tutkija Mikko Dufva: https://tyontulevaisuus.fi/2016/08/22/kun-tietotyolaisista-tuli-ihmisia/

Kolmas näkökulma liittyy maamme hallituksen valmistelemiin toimiin työllisyyden parantamiseksi. 25.8.2016 tiedotustilaisuudessaan ministerit Orpo, Lindström ja Rehn, eivät vielä tulleet julki konkreettisin esityksin, mutta niitä voidaan odottaa jo ensi viikoksi. Joka tapauksessa näyttää siltä että  valtiollinen työttömien turvaverkko on rapautumassa tai ainakin työttömyysturvan kestoa ollaan merkittävästi lyhentämässä. Siitä, johtavatko hallituksen toimet nk. kannustinloukkujen purkautumiseen ja sitä kautta työhalukkuuden kasvuun voidaan olla montaa mieltä. Itse ajattelisin että painetta täydentävään sosiaaliturvaan syntyy väistämättä.

Neljäs näkökulma nousi esiin eilen, kun kuuntelin yrittäjille järjestetyssä työllistämisinfossa yrittäjien käymää keskustelua. Pitkään työttömänä olleiden määrä turhautti ja yritysten omat kokemukset työnhakijoista hämmensivät. Kerrottiin työnhakijoista jotka tulevat valmiiden lappujen kanssa työnantajan pakeille pyytämään, että ethän vaan palkkaa minua ja eräs arvostamani yrittäjä kummasteli:” Eikö työllä ole ihmisille mitään muuta merkitystä kuin raha?”

Viides näkökulma on omani. Työttömyydestä tulisi keskustella laaja-alaisesti ja tulevaisuusorientoituneesti.  Oireiden sijaan pitäisi hoitaa kokonaisuutta ja työn tehostamisen retoriikasta tulisi siirtyä kokonaisuuden hallintaan. Takajaloilleen ei auttaisi karahtaa aina jos joku ehdottaa nykyisten etujen karsimista tai organisaation taloudellisten haasteiden ratkaisemisista muilla keinoin kun irtisanomalla ja palkan sijaan pitäisi alkaa puhua työn tuottamasta lisäarvosta myös yksilön näkökulmasta. Toinen arvostamani yrittäjä kertoi muuten eilen palkkaamastaan henkilöstä, joka oli valmis tinkimään tulotasostaan (se ansiosidonnainen päiväraha), jotta sai mahdollisuuden uuden ammatin opiskelemiseen ja uuteen uraan. Siinäpä hatun noston arvoinen ihminen.

Tämän päivän Hesarissa oli se viimeinen näkökulma työhön. Käykäähän kurkkimassa.

 

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s