Kirjeen sulle kirjoitin tulevaisuuden kuntalainen

Arvoisa kuntalainen. Tulevaisuuden kunta on meidän. Sinun ja minun, paremmin sanottuna meidän. Kunta on jatkossa yhteisö, eikä organisaatio. Jatkossa me kuntalaiset teemme aktiivisella toiminnalle kunnan, emmekä ole vain päätösten kohteita. Tulevaisuuden kuntayhteisön suuruus mitataan siinä, miten hyvin jaksamme pitää yhteisen hiilemme lämpimänä ja hehkumassa.

Hyvinvointivaltio tuntuu peruuttavan askeleen menneeseen, kun palaamme yhteisöajatteluun. Rakennettaessa hyvinvointijärjestelmiä sotien jälkeen hiljalleen parantuneilla aineellisilla edellytyksillä tuntui kunta tai terveydenhuolto ”omivan” tehtäviä yksilöiden omalta vastuulta. Jälkiviisaana voisi todeta, että vanhaan usein hyväksi mainittuun aikaan ilmennyt yhteisöllisyys oli asia, mitä oli ehjä ja sitä ei olisi kannattanut korjata. Terveydenhuolto on jo siirtänyt vastuuta yksilölle itselleen omasta terveydestään ja kunnat palaavat yhteisöiksi byrokraattisista organisaatioista. Joku vastaa näiden sivuaskelten taustalla olevan politiikan. Varmaan niilläkin päätöksillä on merkityksensä, mutta eikö toisista välittäminen ole puolueohjelmista huolimatta meille yhteistä?

Usein sanotaan, että tunnelma lätsähtää, kun alamme puhua rahasta. Eurot tekevät kuitenkin kehikon toiminnalle. Euroja ei pidä nähdä aina esteenä, vaan rahat järkevästi käyttämällä ja voimamme yhdistämällä voimme saada aikaan suuria. Rakentamamme kunnan varallisuus on rajallinen ja yhdessä meidän kaikkien tulisi pohtia, mikä meille on tärkeää ja mihin keskitymme. Edellisessä lauseessa puhumme strategiasta, siitä kansankielessä kovaa ja korkealta lentävästä käsittämättömästä paperipinosta, joka voikin olla ymmärrettävää, kun se tehdään yhdessä. Ilman yhteisiä keskusteluita emme voi yhteistä näkemystä määrittää.

Avoimuus kunnan toiminnassa ja päätöksenteossa sekä yhdessä tekeminen ovat tätä päivää, osa tulevaisuuden kuntaa, joka rakennetaan jokaisessa kunnassa, kaupungissa yhteistyössä paikallisesti maakunnalliset ja muut reunaehdot huomioiden. Tämä haastaa meidät kunnan työntekijät pohtimaan uusia tapoja osallistaa kuntalaisia. Miten saada aikaan aitoa vuoropuhelua ja sitä yhteisöllisyyttä? Osallistamisen keinoja on jo käytössämme ja muista kunnista oppia otettavissa.

Palveluiden uudistamistarve on todellinen kustannusten hallitsemiseksi tai palvelurakenteiden muuttuessa. Palveluiden uudistamiseen menevien toimintatapojen muutokset mahdollistavat uudenlaisia vuorovaikutuksen kenttiä: mukaan suunnitteluun haastetut kuntalaiset, digitaaliset tiedustelut palvelevat osaa väestöä, hyvin suunnitellut toiminnalliset asiakasraadit ja käyttäjien haastattelut esimerkiksi. Tai keskustelu vapaaehtoisjärjestöjen ja paikallisten yrittäjien kanssa voi tuoda uusia yhteistyönmuotoja. Samalla työntekijöiden työ rikastuu, mikä on osana parantamassa paljon puhuttua työhyvinvointia.

Mutta riittävätkö nämä? Miten lisäämme ymmärrystä osallistumisen tärkeydestä ja saamme harvemmin tai ei koskaan kuultujen kuntalaisten ääniä esille? Luulen, ettei tulevaisuudentutkija Ilkka Halava ole turhaan todennut, että tulevaisuudessa voittajia ovat ne kunnat, jotka saavat synnytettyä vuorovaikutuksen areenat kuntalaisille. Tätä ei tehdä pelkällä kyläkahvilalla, vaikka se yksi tärkeä elementti voi ollakin, jos tieto sieltä kulkee eikä pyöri vain kyläläisten huulilla.

3 kommenttia artikkeliin ”Kirjeen sulle kirjoitin tulevaisuuden kuntalainen

  1. On hienoa että osallisuudesta, yhteisöllisyydestä ja avoimuudesta puhutaan ja kirjoitetaan. Kiitos siitä, Hannele Rahkonen. Ajattelusta teotkin lähtevät – mutta nyt tuntuu, että niitä tekoja tarvittaisiin ja niitä vielä puuttuu. Valtiovallan puolella esim. työttömien palvelujen kohdalla osallisuus on kääntynyt miltei irvikuvakseen: jos et osallistu (raportointiin ym.) menetät oikeuksiasi. Tietenkään näin ei synnyt luottamusta eikä yhteishenkeä.

    On monia hyviä tapoja osallistaa asukkaat niin, että he kokevat mukana olemisen myös mielekkääksi. Ensin meidän pitää kuitenkin päättää, missä asioissa, kuinka hyvin ennakkotietoa pohjaksi jakaen,minkälaisissa kokoonpanoissa ja kuinka säännöllisesti annamme asukkaille mahdollisuuden oikeasti vaikuttaa kaupungin palveluihin ja laajemmin kehittämiseen. Minusta näyttää, että olemme vasta alkutaipaleella.

    Tykkää

  2. Hannele Rahkonen

    Kiitos Arja tekstin lukemisesta ja ajatuksistasi. Oma ajatus olikin hivenen haastaa pohtimaan, mitä ne keinot olisivat? Yksi ajatus tähän kirjoitukseen oli nimenomaan se, että nyt käytössä on toimimattomia keinoja eli miten saataisiin sitä aitoa osallisuutta ja halukkuutta siihen laajemmin synnytettyä? Esimerkiksi järjestöjen tekemä hyvinvointityö on todella arvokasta ja sen näkyväksi saattaminen ja saaminen osaksi kaupungin suunnitelmia (hyvinvointikertomus) on yksi ratkaistava haaste, johon ainakin minä ottaisin mielelläni ideoita vastaan. Järjestöjä on paljon, jokaista ei voi kiertää eli jokin väline tämän tiedon keräämiseksi tulisi ideoida.

    Tykkää

  3. Hyvä Hannele Rahkonen – meillä Jämsässä ON väline, joka voi olla apuna tiedon keräämisessä ja jakamisessa. Jämsän Voimavara. Takaan, että voimme olla apuna hyvinvointikertomuksen konkreettisessa järjestelyssä, jos sovitaan. Vuosi sitten istuin Jyväskylässä sikäläisessä järjestöjen tapaamisessa, jossa hyvinvointikoordinaattorin johdolla tehtiin ryhmätöitä muutamasta hyvinvointiteemasta. On aina palkitsevaa huomata, miten moni on kiinnostunut yhteistä hyvinvoinnin parantamista ja että yhteistä hyvää voidaan löytää monesta näkövinkkelistä.
    Jämsän Voimavaralla on hallituksen kokous 26.10 klo 18, vien terveisiäsi palaveriin.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s