Valeälystä keinoälyyn?

Työyhteisöt ovat systeemejä, joissa tavoitellaan ihmisten erilaisuudesta huolimatta pääsääntöisesti varsin yhtenäistä näkemystä asioista. Tämän koetaan usein edistävän työhyvinvointia ja porukan yhteenkuuluvuutta. Tunnemme yhteenkuuluvuutta ja luottamusta, kun olemme yhtenä rintamana ja ajattelemme asioista samoin. Yhteneväinen näkemyksemme tuottaa tapoja, joiden mukaan toimimme kenties kyseenalaistamatta niitä.

Pitämällä vallitsevia käytäntöjä edistyksellisinä ja hyvinä, voidaan päätyä kehityksen pysähtymiseen. Tällöin uskomme systeemimme toimivuuteen ja siten sen älykkyyden riittämiseen. Tilannettahan voisi kutsua valeälyksi, kun luulemme tilanteen olevan paras mahdollinen ja unohdamme kyseenalaistamisen sekä toiminnan parantamisen.

Eri tavoin tekemistä ei aina nähdä tavoiteltavana vaihtoehtona syystä tai toisesta. Vieraat käytänteet vaikuttavat työläiltä tai isoilta riskeiltä. Ehkä niitä ei osata edes pohtia omassa tyytyväisyyden kuplassa. Tuttu toimintatapa on lisäksi turvallista. Yhteenkuuluvuus ja saman mielisyys saavat meidät uskomaan suunnan olevan ok. Toisin ajattelijoita ei välttämättä katsota hyvällä. He voivat haastaa vallitsevan asiaintilan ja horjuttaa tunnetta yhteenkuuluvuudesta, jos työyhteisön kulttuuri ei ole terve ja luonnostaan toimintaansa kehittävä. Totuuden nimissä on myönnettävä, että näitä monet työyhteisöt onneksi ovat.

Työ on murroksessa ja se haastaa tapamme toimia väkisin. Robotit ja keinoäly ovat pian työkavereitamme. Hallinnon maailmassa monet kunnassa tehtävät rutiinipäätökset ovat siirrettävissä keinoälyn ratkaistavaksi, mikä vapauttaa ihmisen ajan muuhun, ihmisten kohtaamiseen. Keinoäly voi jatkossa olla jäsenenä erilaisissa johtoryhmissä ja osana työryhmiä tuoden oikeaa tietoa sekä ehkäpä vallitsevasta poikkeavia ideoita käsittelyyn.

Teknologiaa isompi muutos on kulttuurinen. Kuntapuolella asiakkaan, kuntalaisen, vaikutusmahdollisuuksille pohditaan yhä enemmän sijaa. Kuntia kehitetään yhä enemmän yhdessä asukkaiden kanssa heidän toiveidensa pohjalta. Hallinnonhimmelit hapertuvat ja ihmisten kohtaaminen on arvossaan. Kunnan töissä ollaan aidosti kuntalaisia, ihmisiä, eikä hallintoa varten. En väitä, ettemmekö jo olisi tätä oivaltaneet kunnissa, mutta emme ihan siinä merkityksessä mitä tulevaisuuteen näkevät povaavat.

Toimintatapamme ja kunnallinen hallinto uudistuvat tuhoten impivaaralaiset piirteet. Eihän seitsemän veljestäkään pärjännyt ilman lukutaitoa.

Yksi kommentti artikkeliin ”Valeälystä keinoälyyn?

  1. Päivitysilmoitus: Toimistopalvelujen tiimimalli parantaa palvelua – Jämsä bloggaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s