Keltaisesta hiljaisesta tiedosta

davKeltaisen lehdistön tiedämme kaikki ja sen merkityksen. Minusta paljon puhuttu hiljainen tietokin voi joskus olla keltaista.

Maailman muuttuessa ihminen ei ole niin muuttunut, että muutokseen sujahdettaisiin kuin kala veteen, vaan edelleen saatamme havaita jo kuluneeksi kaluttua käsitettä – muutosvastarintaa.

Muutoksen vastustajissa on perustyyppejä. Virallista linjaa voi vetää myös muuttuvia tekijöitä vastustaakseen eli esimerkiksi vetoamalla uudistuksen olevan kenties jonkun lain, asetuksen tai säännön vastainen. Epävarmuutta voi kylvää kommentoimalla, onkohan tämä työehtosopimuksen mukaista tai uudesta GDPR:stä voi myös ottaa vahvaa selustaa vastustukseen. Voi GDPR sentään. Nimenäkin jo kovin suomalaisen tanakka ja tuo puheisiin omanlaistaan painoa (vrt. prkl).

Muutosvastarintaa voi pullistaa myös työsuojelun keinoin. Kuormitus nousee ja työturvallisuuslain mukaan työnantajan on se tilanne korjattava. Aina ei nähdä, että muutos voi turvata sen tulevaisuuden, vaikka se nyt hetkellisesti lisäisikin vaivannäköä.

Uskon, että olette jo mielessänne keksineet liudan muita tyyppejä: tilanteista pakoilijat ja lähestyvään eläkkeelle jäämiseen vetoavat muun muassa. Muutosta johtavaa henkilöä saatetaan yrittää vaientaa jopa keltaisella hiljaisella tiedolla eli kertomalla esimerkiksi mojovia yksityiskohtia hänen yksityiselämästään ja siten leimaamalla henkilö epäpäteväksi ja koko muutos tuhoon tuomituksi.

Koska yltiöpositiivisuuskin voi olla tuhoisaa, tarvitsemme kuitenkin yllä kuvattuja näkökulmia. Ne ovat tarpeellisia, jotta muutoksestamme, kehittämiseksikin kutsutusta toiminnasta, tulisi onnistunutta. Myönteiseen lopputulemaan ja asioiden saamiseksi toivottuun asentoon tarvitsemme yhteistä ymmärrystä asioiden tilasta ja sen saavutamme yhdessä keskustellen ja yllä kuvatutkin näkökulmat käsitellen. Unohtamatta vastata kysymyksiin, miksi muutos on välttämätön ja miten minulle käy.

Meillä Jämsässä olemme pohtineet muutoksen synnyttämistä, kehittämistä työelämän laadun kehittämisen yhteydessä erityisesti ja todenneet, että tarvitsemme yhteistä neuvoteltua ymmärrystä. Tätä tarvitsemme, jotta voimme yhdessä sopia kehittämisen tavoitteet ja saada aikaan tavoiteltu muutos, kehitys. Tätä toimintaa kuvaamme tässä yhteydessä olevalla kuvalla. Dialogisuudella uskomme kykenevämme yhdessä pohtimaan tavoitteemme toivotusta tilasta ja työskentelemään sen eteen. Ja kyllä, minusta tällä menetelmällä voidaan käsitellä yllättävätkin ulkoiset muuttujat.

Puhtaasti tiedolla johtamisen ja dialogisuuden lisäksi tarvitsemme keltaisen hiljaisen tiedon sijaan uskoa epävarman tulevaisuuden kantavuudesta –  hiljaista tulevaisuususkoa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s