Yhteistyöllä ja teknologiaa hyödyntäen työkyvyn tukena

Työterveyshuollon vaikuttavuudesta on viime aikoina ilmestynyt useita mielenkiintoisia tutkimuksia, joita hyödyntäen voimme kehittää työterveyshuoltoyhteistyötämme työntekijöiden työkyvyn tueksi.

Työterveystoiminnan vaikuttavuus ja sen indikaattorit – hankkeen (10/2018) tulosten mukaan työterveyshuollon asiakaskunnasta noin viisi prosenttia tekee 36 % työterveyshuollon käynneistä. Näillä henkilöillä on yli 8 käyntikertaa vuodessa ja heidän todettiin olevan riskissä työkyvyttömyydelle. Suurkuluttajista 70 prosentilla oli yli 15 päivän sairauspoissaolot, mutta minusta erittäin hämmentävää oli, että vain 9 % oli osallistunut työterveysneuvotteluun. Tutkimuksessa työterveysneuvottelujen todettiin vähentävän sairauspäivien määrää eli olevan vaikuttavaa toimintaa.

Johtopäätöksenä esitetään mm. suurkuluttajien seulomista potilastietojärjestelmistä heidän hoitonsa ja kuntoutustarpeensa tarkistamiseksi. Mielestäni tämä on hyvä asia, mutta samalla näen työnantajien työkykyjohtamisen tason riittämättömyyden. Monen paljon palveluita käyttävän asiakkaan sairauspoissaoloihin ei oltu reagoitu ja johdettu tilannetta esimerkiksi työterveyshuoltoyhteistyöhön työkykyneuvottelun muodossa ja mikä pelottavinta, näin toimenpiteetkään eivät käynnisty työkyvyn tueksi kenenkään taholta.

Helsinki Health Study –tutkimuksen (10/2018) keskeinen havainto taas oli, että työuran alkuvaiheen työkyvyttömyys ennustaa työkyvyttömyyttä myös myöhemmän työuran aikana. Tärkeää onkin tunnistaa palvelussuhteen alkuvuosina työterveyshuollon palveluita paljon käyttävät toimenpiteiden kohdentamiseksi.

Meillä Jämsän kaupungilla työkykyjohtaminen on tärkeä asia, jossa yhteistyö on voimaa. Työntekijän oman aktiivisen asenteen lisäksi tarvitsemme toimia työpaikalla, mitkä vaativat esimiehiltämme halua, notkeutta ja kykyä järjestellä mm. työtehtäviä tai työkohteita. Esimiehemme osaavat tehdä työjärjestelyitä ammattitaitoisen työterveyslääkärin tai –hoitajan neuvoilla. Työkykyarvioista saamme suunnan toimille, joissa mukana voi olla myös eläkevakuuttajamme esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen myötä.

Pelkkä yhteistyö ja kohdallaan olevat asenteet ja ammattitaito eivät kuitenkaan riitä. Tarvitsemme myös toimivia työkaluja. Olemme kehittäneet vuosien saatossa toimintatapojamme ja työkaluja tukemaan työntekijöidemme työssä jaksamista ja työurien jatkumista. Työelämän laatua kehitämme kaiken toiminnan perustaksi. Kehittämistyötä tehdään yhdessä henkilöstön, esimiesten ja työterveyshuollon edustajien sekä henkilöstöpalveluiden kanssa. Tukea meille ovat tarjonneet eläkevakuuttajamme Keva tai muut asiantuntijat.

Aktiivisen tuen mallia olemme päivittäneet yhdessä useaan kertaan, viimeisin malli on keväältä 2017. Tällöin otimme käyttöön työterveyshuoltomme tarjoamat sähköiset työkalut työkyvyn johtamiseen. Niiden myötä aktiivisen tuen keskustelut on meillä käyty käytännössä 100 prosenttisesti. Kukaan pitkään (yli 30 päivää) terveydellisistä syistä poissa olleista ei ole piilossa meiltä. Esimiehiä on koulutettu matkan varrella työkykyjohtamiseen. Työterveysneuvottelut ovat meillä tuttu juttu. Työhyvinvointikoordinaattorina kuljen työntekijöiden, esimiesten ja työterveyshuollon edustajien matkassa auttaen.

Yhteistyössä ja toimivilla työkaluilla uskon työkykyhaasteiden olevan nähtävissä. Työnantajan edustajina esimiesten tehtävänä on tunnistaa työntekijöiden työkyvyn heikkeneminen viimeistään niistä sairauspoissaoloista, mutta yhtä tärkeää on jatkuva työ työelämän laatutekijöiden kehittämiseksi, jotta niiden heikkous ei ole aiheuttamassa työkykyongelmia.

Työnantajana haemme aktiivisesti uusia keinoja työterveyshuolto apunamme työntekijöidemme työkyvyn tukemiseksi tavoitteena mahdollisimman ennaltaehkäisevä toiminta. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmamme on lähtökohtaisesti ennakoivaan toimintaan painottuva. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon osuus on meillä noin 70 % kaikista työterveyshuollon kustannuksista.

Suhtaudumme kiinnostuneesti digitaalisten ratkaisujenkin tuomiin mahdollisuuksiin. Meillä onkin otettu käyttöön digiklinikka tämän vuoden alussa. Työkykytutka (keinoäly) on valjastettu uusimpana työhön työkyvyn ennaltaehkäisevään rooliin lokakuussa 2018. Työkykytutka seuloo työkyvyn tai hyvinvoinnin laskun uhassa olevia työntekijöitä eli löytää myös heidät, joilla sairauspoissaoloja ei välttämättä vielä ole. Henkilöstömme terveyttä edistämme mm. ryhmäinterventioin työterveyshuollon toimesta sellaisiin asioihin kuin palautumiseen, painon hallintaan ja tuki- ja liikuntaelinvaivoihin. Esimerkiksi Helsinki Health Study –tutkimuksen tulos tukee interventioiden merkitystä yhtenä keinona, koska tässä tutkimuksessa havaittiin sairauspoissaoloja kertyvän eniten niille, joilla on enemmän epäterveelliseksi laskettavia elintapoja. Tavoitteena on vuoden 2019 alusta ottaa käyttöön korvaavan työn malli osaksi aktiivista tukea.

Yksinkertaisessa ja autuaassa tilanteessa emme Jämsän kaupungissakaan ole. Kaupungissa mm. tehdään suurta muutosta taloudellisesti tiukassa tilanteessa ja henkilöstömme on ikääntynyttä. Se haastaa meitä olemaan työterveyshuoltomme kanssa tarkkana henkilöstömme tilanteesta. Monessa asiassa olemme onnistuneet, mutta paljon on työtä jäljellä. Yhteistyössä.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s