Mielensäpahoittajasta mielensävalaisijaksi

Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeen riskille on laadittu ennustemallit Työterveyslaitoksen toimesta. Työkyvyttömyysriskiä ja pitkiä sairauspoissaoloja ennustavat muun muassa ikä, koettu terveys, kroonisten tautien määrä, uniongelmat ja tupakointi. Tällaiset ennustemallit ovat tarpeellisia työkyvyn tukemista selittävien tekijöiden ymmärtämiseksi ja ennakoivien toimien toteuttamiseksi. Työkyky nähdään kuitenkin laajempana kokonaisuutena kuin edellä luetellut etupäässä fyysiset tekijät. Osin luettelossa sivuttiin psyykkisiäkin tekijöitä, joiden lisäksi myös sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky vaikuttavat työkykyyn. Näiden sopiva kohtaanto työn vaatimusten ja tasapainon välillä on myös tärkeää.

Työkyvyn yhteydessä puhutaan usein toimintakyvystä, jota voidaan jaotella. Psyykkinen toimintakyky on Työturvallisuuskeskuksen mukaan voimavaroja, joiden avulla ihminen selviytyy arjen haasteista: pystyy vastaanottamaan ja käsittelemään tietoa, kykenee tuntemaan ja muodostamaan käsityksiä itsestään ja maailmasta sekä suunnittelemaan elämäänsä. Sosiaalinen toimintakyky taas muotoutuu ihmisen toimista vuorovaikutussuhteissaan sekä ihmisen osallisuudesta, aktiivisuudesta yhteisössä ja yhteiskunnassa. Kognitiivinen toimintakyky sisältää tiedon vastaanottamiseen, käsittelyyn, säilyttämiseen ja käyttöön liittyviä toimintoja, kuten muistamista, oppimista, ongelmien ratkaisua sekä toimintansa ohjausta.

Moni fyysisistä tekijöistä on lääketieteen keinoin ratkottavissa tai helpotettavissa olevia, mutta minua kiinnostaa erityisesti esimerkiksi psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky työkyvyn taustalla. Näen, että nämä ovat erityisen korostuneina työelämässä suoriutumisessa tai jopa sinne pääsemisessä. Työelämän muuttumisvauhti edellyttää isosti näitä taitoja, jotta henkilö kykenee säilyttämään työkykyisyytensä.

Hierarkkisuuden madaltuessa ja henkilöstölähtöisen kehittämisen edistyessä muuttuvat myös työn tekemiseen liittyvät tekijät: asiakkaat osallistuvat yhä enemmän palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen ja kehitystyötä tehdään työkavereiden kanssa yhdessä. Tämä haastaa kaikki toimintakyvyn elementit, erityisesti vuorovaikutustaidot ja mm. kaikkien kyvyt antaa ja vastaanottaa palautetta. Enää etulinjassa ei ole vain pomo antamassa palautetta ja rauhoittamassa tuohtuneita asiakkaita.

Työelämän vaatimuksissa pärjäämisessä on herkästi aistittavissa linkki stressinhallintaan. Meille on eduksi kohdata haasteita ja opetella käsittelemään niitä. Tätä teemme vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Stressiä voi synnyttää kohtuuttoman suuri työmäärä, jota ratkaisuna voidaan jakaa toisten kanssa, työskennellä eri tavoin, hakea apua tekniikasta tai mahdollisesti siirtää töiden valmistumisajankohtia.

Osa meistä osaa ilmiömäisellä tavalla hallita valtavia työmääriä kuormittumatta. Stressiä voi hallita juuri tiedon keinoin esimerkiksi ongelmia ratkomalla tai jos tilanne ei ole mahdollista korjata toiminnalla, voi stressiä välttää muuttamalla omaa asennoitumistaan asioihin. Yksinkertaisimmillaan esimerkiksi hyväksymällä tilanteen työmäärän paljouden suhteen ja joskus turvautumalla 7,5-suoritukseen kiitettävän sijaan.

Stressinhallintaa laajemmin työelämätaitoihin kuuluu minusta myös elämänhallinta. Kykymme kohdata ei vain muita ihmisiä ja työskennellä osana ryhmää, vaan kykymme kohdata itsemme ja osata elää elämäämme. Osaamisemme ja sen kehittäminen ovat nykyisellään usein merkittävämmässä roolissa kuin sairauden puute. Meiltä edellytetään siis joustavuutta ja muutoskyvykkyyttä. Kaikkinainen eletty elämämme haastaa meitä ja työkykyämme työn arjessa alati. Käsittelemättömät kokemuksemme menneiltä kouluajoilta saattavat käynnistää herkästi ajatuksen, että olemme kiusattuja tai kovaääninen työkaveri saa pelottavuudessaan vetäytymään keskustelusta samalla kun muistikuvissa vilistää se lapsuuden naapurin vihaansa hallitsematon kännäävä äijä.

Työelämässä ovat aikuiset ja heidän kanssaan käsketään toimimaan aikuisuuden keinoin. Silti on tosiasia, että meidän työntekijöiden henkinen kantti on kovin erilaisilla kantamoisilla. Olemme perin eriasteisilla matkoilla henkisessä kasvussamme tai jopa taannumme loukkaantuessamme viisivuotisuhmaan. Tämä haastaa työelämämme, jotta emme olisi ohjautumassa epäterveeseen suuntaan mielenpahoittajien, mielensäpahoittajien tai marttyyrien myötä.

Toiselle kritiikki on lahja ja toisella selkäkivun pahentaja. Yhdelle työkaverin erimielisyys työhön liittyvästä asiasta on syy olla tekemättä yhteistyötä ja toinen osaa terveellä tavalla säilyttää oman kantansa asiasta, mutta jalostaa keskustellen tilanteen yhteisen kompromissin suuntaan.

Työelämässä olemme jatkuvalla oppimisretkellä itseemme ja mitä paremmin osaamme etsiä itsellemme sopivia selviytymiskeinoja esimerkiksi stressin suhteen ja mitä notkeammin toivumme esimerkiksi pettymyksistä, sitä vahvempana työkykymme elää. Tänään ja huomenna treenaamme itseämme ja osaamistamme työporukassa ja vahvistamme itseämme ihmisinä. Yksin emme pärjää, yhdessä olemme enemmän, mutta kaikki lähtee itsestä. Siitä halusta kehittyä ja voida hyvin. Työnantajien haasteena on löytää tähän muuttuneeseen arkeen keinoja tukea yksilöitä oman kasvunsa poluilla.

3 kommenttia artikkeliin ”Mielensäpahoittajasta mielensävalaisijaksi

  1. Hannele Rahkonen, on hyvä tosiaan pohtia nopeasti muuttuvassa ja yhä vaativammassa työelämässä selviytymisen ongelmia ja ratkaisukeinoja. Yleiseltä tasolta on varmasti mentävä kipukohtiin ja ongelmien raadolliseen käsittelyyn. Se vaatii kypsyyttä – kaikilta.
    Ainakin oma kokemukseni työelämästä (ja vähän muustakin elosta) on, että kun itse voi ja saa vaikuttaa tekemiseensä, ihminen jaksaa uskomattoman paljon työtä ja vaivaa. Juuri se, että kokee tekevänsä mielekästä, merkityksellistä työtä. Selkeät työkuvat ja tehtävien tavoitteet auttavat myös ja palautteen antaminen. Julkisessa tehtävässä toimivia voisi suorastaan kouluttaa siihen, että esim. kritiikki, kielteinenkään ei ole kuolemaksi. Perusteltu kritiikki on vain hyväksyttävä ja ehkä opiksikin otettavissa. Typerät heitot ja häiriköinti on eri asia.

    Tykkää

    1. Hannele Rahkonen

      Kiitos Arja ajastasi ja ajatuksistasi, juuri näin. Kun työllä on merkitys ja se tuottaa tulosta, on se valtavan palkitsevaa. Se onkin toisen kirjoituksen paikka, miten tämän palkitsevuus syntyy. Pääosin uskon sisäsyntyiseen paloon ja ammattilaisten kykyyn mitata aikaansaannoksiaan vaikuttavuuden/tuottavuuden näkökulmasta. Aika ajoin ulkopuolisetkin huomaavat hyvän työn.

      Sekin on niin totta, että maailma ei kehity, jos olemme asioista aina samaa mieltä. Se olisi aika pelottavaakin. Toiminnastaan on hyvä saada korjaavaa palautetta ja sen perusteella pohtia vaihtoehtoisia tapoja toimia. Sitäkin kyllä mietin, että on niin helppoa esittää niitä puutteita, toiveita ja parannusehdotuksia tai jälkikäteen kertoa tienneensä että vikaan menee. Mutta josko yhtä helposti voisimme kertoa, jos jokin on hyvin tai hienosti tehty? Tämä varmasti kannustaisi kehittymään.

      Tykkää

  2. Jatkan vielä. Varmasti kiitoksen tarvettakin on. Mutta yleiseltä tasolta on mentävä myös ihan sinne lattia- ja työtasoille. Tarkoitan, että nyt tarvitaan nopeasti – olisi ollut tarpeen jo pidempää – ratkaisuja siihen, että Jämsän organisaatiossa ilmeisen moni kokee olonsa niin pahaksi tai ainakin epävarmaksi, että on lähdettävä. Paettava. Jos toimialajohtaja sanoo toimialaansa jalattomaksi ankaksi henkilöpaon vuoksi, luulisi että hälytyskellot soivat. Onhan meidän pakko miettiä konkreettisia käytännön keinoja ja käydä kasvokkaista keskustelua henkilöstön kanssa oikeista ongelmista.
    Millaista työnanjatajamallia, hyvät päättäjät, haluamme viestittää ulospäin? Minusta henkilöstö on ollut jo vuosia lujilla: ulkoistukset, yhä lisääntyvät ostot, muut mylläykset, epävarmuutta ruokkivia prosessaja on ollut monia ja liian usein.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s