Algorytmejä vai valintaa?

Moni kunta kantaa huolta mainekuvastaan. Vetovoiman lisääminen ja mainekuvan parantaminen tunnistetaan kuntien strategian arvoiseksi tavoitteeksi ja vetovoimaisuutta käytetään runsaasti erilaisten ehdotusten perusteluna. Hyvä niin. Usein kuitenkin sanotaan, että kirjoitettu strategia on jotain muuta, kun se todellinen strategia.  Kirjoitettu strategia on juhlapuheita. Ratkaisut ja toimenpiteet (=todellinen strategia) ihan muuta. Niinhän se on kotonakin. Puhe rakastamisesta ei riitä, jos teot puhuvat sitä vastaan. 

”Jos heinolalaiset eivät pidä palveluja hyvinä, niin se kantaa vaikka kuinka kauas. Me itse arvostamme Heinolaa ja sen palveluja. Mainekuvan rakentaminen lähtee omasta puheestamme. Etenkin teoistamme.”

Tein sosiologisen testin. Tutkin muutaman Facebookissa julkaistun myönteisen uutisen osalta, miten niistä on tykätty, miten niitä on jaettu ja miten niitä on kommentoitu. Pääsääntöisesti myönteiset (joskin usein vähän tavanomaiset) uutiset saivat Facebookissa reilut kymmenen tykkäystä, muutaman jaon ja satunnaisen kannustavan kommentin. Samaan aikaan kielteiset uutiset yhteiskunnalliseen pahoinvointiin liittyen keräävät tykkäyksiä, kommentteja ja jakamista. Huono-osaisuutta, irtisanoutumisia, kunnanosien palvelujen alas ajamisia, huonoa palvelua, huono johto ja huonot päättäjät. Syyllisten etsimistä.

”Keskiössä on mainekuva ja brändi. Minkälainen on Heinolan mielikuva? Meillä on brändivelkaa, joka meidän on korjattava. Mainekuvan on perustettava tekemiseen. Brändivelka paranee ainoastaan teoilla. Jokaisen ihmisen on pystyttävä kertomaan hyvää kertomusta.”

Itse uskon lähtökohtaisesti siihen, että ihmiset eivät ole pahantahtoisia, eivätkä tahallaan vaikuta kielteisesti oman asuinkuntansa mainekuvaan. Varmaan on niin, että positiiviset uutiset saavat vähäisesti tykkäyksiä ihan vaan sen vuoksi, että algorytmit eivät suosi positiivisuutta.  Ei kai kukaan tekisi sellaista tietoista valintaa, että jättäisi tykkäämättä myönteisestä omaa kotipaikkaa koskevaa uutista tai unohtaisi jakaa sen. Ei kai?

Me helposti syytämme mediaa kielteisten juttujen kirjoittamisesta, mutta itse taidamme kuitenkin syyllistyä samaan (tai sitten se on se algorytmi). Mielensäpahoittajien mielenmaailma sopii meille niin paljon paremmin, kun mielensävalaisijan. Tästäkin blogista joku pahastuu, koska mielipiteeni ymmärretään sananvapauden rajoittamiseksi. Ei pitäisi ymmärtää.

”Kirjataan ylös niitä asioita mitkä on hyvin, jotta voimme kertoa hyviä tarinoita. Meidän on oltava ylpeitä omasta toiminnastamme ja tekemisistämme.”

Meillä on paljon hyviä tarinoita, joista meidän on syytä olla ylpeitä. Toivoisinkin, että niistä myös kerrottaisiin, niistä kannustettaisiin ja niitä jaettaisiin. Toivoisin myös, ettei positiivinen mainekuva olisi vaan meidän tiedottajien, kehittäjien, median tai asianomistajien asia. Tarvitaan ryhmävoimaa, tarvitaan tykkäyksiä ja tarvitaan jakamista. Jos ruskea kanamuna (world_record_egg) on kerännyt Instagramiin jo 7,8 miljoonaa tykkääjää (tilanne 22.1), kuinka pitkälle hyvä maineemme voisikaan meidät kantaa?

Lainaukset blogista Resurssiviisas Heinola: https://resurssiviisasheinola.wordpress.com/mainekuva/

2 kommenttia artikkeliin ”Algorytmejä vai valintaa?

  1. Anna-Liisa hyvä,

    Toimittaja sisälläni heti valpastuu, kun puhutaan ”kielteisistä” uutisista. Täytyy kysyä, kenen kannalta uutinen on kielteinen? Onko esimerkiksi kirjaston sulkeminen myönteinen vai kielteinen uutinen? Kunnan kukkaronvartijat voivat pitää sitä erinomaisena ”säästönä”, siis myönteisenä asiana. Entäpä kirjaston käyttäjät, asukkaat kaikenikäiset? Heille se tietysti on kielteinen uutinen.

    Mutta kuten totesit, ”Puhe rakastamisesta ei riitä, jos teos puhuvat sitä vastaan”. Pidetään puheet ja teot tasapainossa! Siitä se syntyy luottamus.

    Tykkää

  2. Kiitos kommentista.

    Kunnissa tapahtuu myös aidosti hyviä asioita ja tehdään hyviä tekoja joiden osalta ei tarvitse miettiä kenelle asiat ovat hyviä tai huonoja. Ne vain ovat. Blogini tarkoitus oli kannustaa erityisesti kiinnittämään huomiota siihen, että jaetaan, kommentoidaan ja tykätään myös niistä myönteisistä asioista, sillä mainekuva kuuluu kaikille.

    ”Hyvä kello kauas kuuluu, paha kello kauemmas”

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s