Kuluneet neljä viikkoa kaupungin kesäsomettajana ovat olleet erittäin mielenkiintoista aikaa. Aloittaessani en oikein tiennyt mitä olettaa, ja yllätyinkin positiivisesti. Oli mahtavaa päästä kokeilemaan työtä, jossa sain vapaasti päästä luovuuteni valloilleen. Kun kotikaupunkia piti tutkiskella täysin uusin silmin, oppi sitä myös arvostamaan uudella tavalla. Jämsä on varsin kaunis kaupunki, ja sen tämä työ on totisesti opettanut minulle!
Monet Jämsässä tai muissa pienemmissä kaupungeissa varttuneet osaavat varmasti samaistua siihen, että aika ajoin siitä omasta kotikaupungista voi olla vähän haasteellista tykätä. Tuntuu, että kaikki on nähty ja koettu, missään ei tapahdu mitään ja jokainen vastaantulija on jollain tapaa tuttu. Todellisuudessahan se, missä valossa asiat näkee, riippuu täysin omasta asenteesta. Kyllähän sitä tietää, minkälaista joen rannassa on, mutta milloin viimeksi siellä tuli käveltyä ja ympäristöä ihailtua – ihan ajatuksen kanssa?
Arkisuus saattaa piilottaa hehkun asioista, muttei se sitä pois vie. Se pitää vain päättää nähdä. Jatkossa pidän huolen, että varmasti arvostan jokaista pientä yksityiskohtaa Jämsästä. En kesäsomettajan silmin, vain ihan omin.
Kiitos!
-Ida
Jämsä bloggaa 