Koulutus osana strategiaa

Jämsän valmisteilla olevassa strategiassa on määritelty kolme kehitettävää asiaa: elinvoima, palvelut ja verkostot. Ne ovat epäilemättä juuri niitä tulevaisuuden menestymisen kannalta jokaiselle kunnalle elintärkeitä strategisia tavoitteita, joiden käytännön toteutus ratkaisee lopulta sen, mitkä kunnat kehittyvät, ja mitkä jäävät muiden jalkoihin.

Koulutuksen näkökulmasta noihin kolmeen tavoitteeseen on helppo löytää sisältöjä, vaikka koulutuspalveluja ei olekaan erikseen mainittu Jämsän strategiassa. Varhaiskasvatus ja perusopetus ovat lakisääteisiä palveluja, joiden laatuun panostamalla saadaan laajamittaista hyötyä ja vaikuttavuutta.

Koko kaupungin elinvoimaisuutta lisää panostaminen lapsiperheiden palveluihin. Ajanmukaiset ja toimivat päiväkodit ja koulut tuovat kuntalaisille tunteen siitä, että lapsiperheitä arvostetaan. Riittävän pienet ryhmät luovat myös uusia työpaikkoja ja parantavat kaupungin imagoa, samoin kuin pätevät ja motivoituneet opettajat. Lapset ja nuoret harrastuksineen virittävät erilaista yhdistys- ja seuratoimintaa,  joka niin ikään tarvitsee tekijöitä.

Koulutuspalveluiden tuottamisessa olemme jo pitkään toimineet proaktiivisesti, ennakoiden väestönkehitystä ja sopeuttaen palveluverkkoa sen mukaan. Haluamme suunnitella uusia palveluita ennakkoluulottomasti ja mahdollisuuksien mukaan hyödyntäen syntyviä synergiaetuja vaikkapa yhdistämällä koulutus- ja vapaa-aikapalveluja. Koulujen tilat tulee saada ympärivuotiseen käyttöön, ja koulupäivien rytmitystä muuttamalla voimme saada erilaisia vapaa-aikapalveluja lasten ja nuorten saataville keskellä päivää.

Koulujen toiminta perustuu hyvin pitkälle verkostomaiseen yhteistyöhön, ja siinä olemme esimerkkinä kaikille. Jämsäläiset järjestöt, yhdistykset ja yritykset ovat meille elintärkeitä kumppaneita, samoin eri viranomaistahot sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Tulevaisuudessa toivomme voivamme entisestään laajentaa yhteistyöverkostoamme, kun uudet opetussuunnitelmat vievät meidät ilmiöpohjaisen oppimisen ja laaja-alaisten oppimiskokonaisuuksien maailmaan.

Laadukkaiden koulutuspalveluiden merkitys tulee olemaan strategisesti elintärkeä Jämsän kaupungille tulevaisuudessa. Kunnan elinkeinoelämä saa niin perusasteen, kuin erityisesti toisen asteen oppilaitoksista uusia työntekijöitä, jotka varmistavat yritysten toiminnan jatkumisen ja kehittymisen.

Koulutus ja oppilaitosten tekemä laajapohjainen yhteistyö ansaitsevat myös kaupungin ylimmän johdon ja päättäjien arvonannon, minkä toivoisi näkyvän myös uudessa strategiassa.

 

Sivistyskunta Jämsä

Koulutusalan suurtapahtumassa, EDUCA-messuilla keskusteltiin laajasti sivistyksen ja koulutuksen merkityksestä tulevaisuuden kunnissa. Mukana olivat niin valtion, opetushallinnon kuin työmarkkinoiden edustajat, ja esille nousi mm. kysymys siitä, mitä tehtäviä kunnille jää sote-palveluiden siirtyessä suuremmille harteille.

Käytännössähän sivistyspalvelut tulevat olemaan merkittävin kunnallinen palveluala. Suurin osa kuntien työntekijöistä tulee olemaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opettajia. Tarkoittaako tämä myös sitä, että kunnat tulevat kilpailemaan keskenään siitä, missä päivähoito-ja koulutuspalvelut ovat laadukkaimpia, ja missä perheiden hyvinvointiin panostetaan eniten?

Jämsän päättäjien on aika ryhtyä laatimaan strategiaa, jonka tavoitteena on pysäyttää työikäisen väestön poismuutto varmistamalla turvalliset ja ajanmukaiset päivähoito-ja koulurakennukset, hyvinvoiva ja motivoitunut sivistystoimen henkilöstö sekä laadukkaat ja monipuoliset vapaa-aikapalvelut.

Digitalisaatio ja työelämän muutokset takaavat jatkossa sen, että nuoret aikuiset ja lapsiperheet muuttavat niille paikkakunnille, jotka tarjoavat parhaat peruspalvelut.

Olemmeko valmiita panostamaan tulevaisuuteen?

Arvovalintoja

Olen kiitollinen siitä, että saan tehdä mielestäni maailman tärkeintä työtä – ohjata, opettaa ja kasvattaa lapsia ja nuoria. Ei ole mitään palkitsevampaa, kuin huomata nuoren löytävän omat vahvuutensa.

Parhaimmillaan nuori saa koulussa onnistumisen kokemuksia, mutta aina näin ei ole. Koulussa oppimiseen vaikuttaa nuoren koko elämäntilanne; oppitunneilla näkyvät perheen työttömyys, väkivalta, sairaudet, ahdistus ja masennus, taloudellinen ahdinko ja yksinäisyys. Koulun aikuisilta vaaditaan herkkyyttä huomata ja huomioida näitä lapsen jokapäiväiseen elämään kuuluvia, usein oppimisen esteitä rakentavia olosuhteita.

Vieläkin kuulemme ihmisten puhuvan opettajien lyhyistä työpäivistä ja pitkistä kesälomista. Opettajia syyllistetään siitä, että he kaipaavat pienempiä opetusryhmiä, terveempiä opetustiloja ja lisää oppilashuollon palveluita. Totuus on se, että vaatiessaan edellä mainittuja asioita opettajat ajattelevat oppilaiden parasta. Kohtaamme joka päivä koulussa nuorten pahan olon ja ymmärtävän ja kuuntelevan aikuisen kaipuun. Opettajan työssä haastavinta on ymmärtää oma riittämättömyytensä, kun oppilaiden tarpeet ja opetuksen resurssit eivät kohtaa.

Käytännössä lasten ja nuorten hyvinvoinnista päätetään budjettia laadittaessa. Halutaanko panostaa opetuksen määrään ja laatuun, turvalliseen ja terveelliseen oppimisympäristöön sekä lasten ja nuorten tukipalveluihin? Kyse on arvovalinnasta, joka päättäjien on tehtävä, ja josta heidän on pidettävä kiinni.

Perusopetus on vaikuttavuudeltaan merkittävin ja euromääräisesti yksi suurimmista kaupungin toimialoista. Valtuutettujen soisi näkevän sen mahdollisuutena tuottaa laadukkaita, tulevaisuuteen tähtääviä palveluja, ei pelkkänä menoeränä. Mitä enemmän panostamme lasten ja nuorten hyvinvointiin varhaisessa vaiheessa, sitä vähemmän he tarvitsevat erilaisia tukitoimia myöhemmin. Tämä on hyvä huomioida erityisesti nyt, kun meillä on mahdollisuus kehittää opetuskäytänteitä nuorimpien turvapaikanhakijoiden kanssa työskennellessä.

KutsunkIn kaupungin päättäjät ja virkamiehet tutustumaan kouluihin ja niiden arkeen. Aito vuoropuhelu ja toinen toisemme työolosuhteisiin perehtyminen rakentavat luottamuksen ja arvostuksen ilmapiiriä, jota tänä päivänä selkeästi kaipaamme.

Koulumaailma murroksessa

Olin pari päivää Kuopiossa kuuntelemassa eri alojen asiantuntijoita, jotka toivat esille mm. oppimistutkimuksiin liittyviä havaintoja ja käsityksiä. Monet omat ajatukseni vahvistuivat, ja monta uutta ideaa jäi muhimaan päivien päätteeksi.

Suomessa kolmanneksi yleisin syy jäädä sairaseläkkeelle ovat tuki-ja likuntaelinsairaudet, joista suuri osa johtuu istumisesta. Mitä meillä tehdään? Opetetaan pieni lapsi istumaan ryhdikkäästi hiljaa paikallaan…vähintäänkin 12 vuotta putkeen. Häntä jopa kehutaan sitä enemmän, mitä rauhallisemmin hän istuu paikallaan 45 minuutin ajan. Nyt äkkiä pulpetit ja epämukavat tuolit kiertoon, ja oppilaat liikkeelle!

Peruskoulua on aina kehuttu siitä, että se antaa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua niin pitkälle kuin omat rahkeet riittävät. Samalla sitä kuitenkin arvostellaan tasapäistämisestä. Meidän tulisikin siirtyä jo opetussuunnitelmista oppimissuunnitelmiin, eli rakentaa jokaiselle lapselle omat tavoitteet ja aikataulu, jonka mukaisesti hän ne saavuttaa. Näin toimien lapsen ja nuoren opiskelumotivaatio säilyy ja itse asiassa kasvaa, kun hän huomaa etenevänsä opinnoissaan tavoitteiden mukaisesti.

Koulussa me aikuiset päätämme, minkä ikäisenä lasten on hyvä oppia tietyt asiat. Me siis panttaamme tietoa, olettaen, että lapsi ei mukamas saa sitä tietoa muualta. Nykymaailmassa kuitenkin tieto on avointa, ja kuka tahansa löytää tietoa, jos hänellä on siihen tarve ja motivaatio. Meidän olisikin jo aika avata tiedon portit ja samalla tunnustaa, että myös me opettajat olemme oppijoita. Meidän tehtävämme on auttaa lapsia ja nuoria löytämään oikeaa tietoa, jonka avulla he voivat rakentaa käsitystä omasta itsestään ja maailmasta.

Perusopetus ja koko ihmiskunnan sivistys perustuu yhdessä pohdittuihin ja hyväksyttyihin arvoihin. Meidän kaikkien lasten ja nuorten kanssa työskentelevien tulisi sitoutua yhteiseen arvopohjaan, jotta antamamme esimerkki vahvistaisi nuorten turvallisuuden- ja yhteenkuuluvuudentunnetta. Yksi tärkeimmistä universaaleista arvoista on ihmiselämän kunnioittaminen ja siihen liittyvä suvaitsevaisuus. Tätä arvoa meidän kaikkien tulee kunnioittaa joka tilanteessa, ja sitä meidän täytyy korostaa näille lapsille ja nuorille, jotka luottavat meihin.

Me emme aina muista, mitä joku on meille sanonut, mutta emme koskaan unohda sitä, kuinka hän sai meidät tuntemaan.