Hyvinvoivan tulevaisuuden rakentamisessa tarvitaan laajoja verkostoja. Jämsän kaupunginvaltuusto haluaa, että Jämsä on haluttu ja hyvämaineinen verkostokumppani. Jämsässä ja alueella, koko Suomessa ja maailmalla. Millaisen kokeilun teet vuoden aikana kolmella tonnilla? Askeleen kohti verkostoitumisen mestaruutta? Miten se toteutuu ja mitä vaikutuksia sillä on? Miksi juuri se askel kannattaa kanssasi ottaa?
Tee ehdotuksesi, kuvaile ideasi tämän sivun kommenttikenttään.
Jämsä bloggaa 
Ehdotan, että Jämsän kaupunki ja sen virkamiehet käyttäisivät työssään verkostoitumisessa mm. LinkedIN sovellusta, joka mahdollista eri ammatiryhmien verkostoimtumisen. Ennen jaettiin käyntikortteja mutta nykyään verkostoidutaan suoraan LinkedIN profiililla.
TykkääTykkää
Suomen Itsenäisyyden juhlavuosi 2017
1. Kaupunki julistaa J.Alhon ja Partalan huopatehtaille suunnittelukilpailun aiheena ”Suomen juhlavuoden 2017 nimikkohuopatossu”.
2. Tossussa olisi vuosiluku 2017 ja virallinen juhlavuoden logo (anottava käyttöä)
3. Kun voittoehdotus on valittu, molemmat huopatehtaat sitoutuvat tossujen valmistukseen
4. Kaupunki ostaa huopatehtailta kaikille v.2017 syntyneille jämsäläislapsille syntymälahjaksi juhlavuoden huopikkaat
5. Markkinavoimat kutsutaan apuun; jämsäläisiä juhlavuoden tossuja markkinoidaan lahjoiksi mm.kummilapsille, ulkomaille vietäviksi tuliaisiksi jne.
6. Aktiivista markkinointia kohdistetaan turisteille Himokseen ja Lapin joulupukin pajoihin
Verkostoituminen ja elinvoima toteutuvat kaupungin strategian mukaisesti.
TykkääTykkää
Ehdotan, että Jämsekin netti- tai FB-sivuilla kokeillaan julkaista ”Suksee – menestysuutisia”. Periaatteita: vähintään yksi mahtava asia joka viikko, ei pönötyskuvia, ei muuta faktaa kuin lyhyt mainos mahdollisine linkkeineen. Päivän uutisia Jämsän kaupungin ja yritysten onnistumisista.
Taustaa: yritin löytää onnistumisten uutisia, mutta löysin vain sloganin ”Jämsek menestystarinoiden takana”, enkä löytänyt yhtään iloista ajankohtaista uutista. Näille uutisille laittaisin mielelläni seurannan päälle – toivottavasti moni muukin.
TykkääTykkää
Olen Tanja Leppämäki. Toimin lastenhoitajana päiväkodissa ja olen Ihminen tavattavissa mentor-harjoittelija.
Ihminen tavattavissa ohjelma vaalii nyky-yhteiskunnassa uhanalaiseksi joutunutta ihmisyyttä ja muistuttaa meitä siitä, että ihmisten kunnioitus johtaa aina menestykseen, sekä yksityisen ihmisen elämässä, että työelämässä. Ihminen tavattavissa koulutusohjelma on terapeutti, kirjailija Tommy Hellstenin perustama.
Tämä ohjelma on tunnetumpi pääkaupunkiseudulla, mutta toivon, että verkostoitumisen kautta tämä jalkautuisi myös tänne meidän alueellemme. Olisi upeaa jos Jämsän kaupungin strategiana olisi ihmisyyden kunnioittaminen.
Opiskeluni ovat siinä vaiheessa, että minulla on mahdollisuus ottaa harjoitteluasiakkaita vastaan, ihmisiä jotka haluavat pysähtyä itsensä äärelle ja valmius pitää itsetuntemusryhmiä, jossa itsensä tiedostaminen avaa myös ihmistä aidolle toisen ihmisen kohtaamiselle.
Minulla on tämä unelma, mutta samalla omaa keskeneräisyyttäni kuunnellen tunnistan avuntarpeeni tämän ohjelman eteenpäin viemiseksi.
Matkalla Ihminen tavattavissa mentoriksi:
Luin kerran lapsesta, joka malttamattomana halusi päästä vastasyntyneen sisaruksensa luokse kysyäkseen häneltä tärkeän kysymyksen. Vanhemmat olivat vähän epäileväisiä, mutta päästivät lapsen vauvan luokse ja jäivät ovenrakoon seuraamaan kohtaamista. Lapsi kumartui vauvan lähelle ja kuiskasi: Kerro minulle millaista siellä rakkaudessa on kun minä olen sen jo alkanut unohtaa.
Niin, voiko puhtaampaa rakkautta olla kuin vastasyntynyt lapsi ja lapsella kyky tämä ymmärtää? Kun synnymme tänne, tulemme rakkaudesta, mutta matkan varrella saamme monenlaisia haavoja ja sisäistämme sukupolvelta toiselle siirrettyä häpeää. Päädymme kysymään itseltämme, millaista siellä rakkaudessa on, kun olen sen alkanut unohtaa.
Matkalla Ihminen tavattavissa -mentoriksi olen päässyt tutustumaan omaan sisäiseen lapseeni ja tarvisevuuteeni. Kun olen kohdannut ja hoitanut lasta itsessäni, se on avannut minut uudella tavalla kohtaamaan myös muita ihmisiä. Toimin päiväkodissa lastenhoitajana. Omat lapset, sekä nämä hoitolapset ovat olleet suuria opettajiani. Tässä tarina yhdestä heistä…
Eräänä aamuna viereeni istahti poika, joka kertoi nähneensä painajaista. Kysyin häneltä haluaisiko hän piirtää tämän pahan unen pois. Hän haki paperia ja kyniä ja alkoi piirtämään. Kun piirustus oli valmis kerroin että, nyt hän voi luopua tästä unesta repimällä tai rypistämällä sen. Näin tapahtui ja paperi lensi myttynä roskikseen. Kysyin, että haluaisiko hän piirtää toisenlaisen piirustuksen tilalle, sellaisen josta tulisi hyvä olo. Hän innostui ja aloitti heti piirtämisen. Paperille tuli sänky, missä heidän koko perheensä makasi vieretysten. Kysyin häneltä, että tätäkö sinä toivot? Hän vastasi hiljaisella äänellä, että niin. Tästä piirustuksesta tuli tärkeä koko heidän perheelleen. Ja silloin en vielä ymmärtänytkään miten tärkeä siitä tulisi minulle. Ollessani kotona omien lasteni kanssa vihdoin käsitin sen merkityksen. Lapset yrittävät kertoa meille aikuisille mikä on tärkeintä, mutta me emme kiireiltämme ja vouhotuksiltamme sitä aina kuule. Seuraavan kerran kun tapasin tämän lapsen kiitin häntä tästä lahjasta ja hän tiesi heti mistä häntä kiitän.
Huomasin jälleen kerran kysyväni itseltäni, että kukahan opettaa ja ketä.
Me kaikki tarvitsemme nähdyksi ja kuulluksi tulemista: aikuiset ja lapset. Kun minut on kohdattu sellaisena kuin olen hylkäämiseni on muuttunut hyväksymiseksi, arvottomuuteni arvokkuudeksi ja häpeä rakkaudeksi.”
http://www.ihminentavattavissa.fi/mentor-harjoittelijat
Lisätietoa Ihminen tavattavissa ohjelmasta:
http://www.ihminentavattavissa.fi
TykkääTykkää
Olen Tanja Leppämäki. Toimin lastenhoitajana päiväkodissa ja olen Ihminen tavattavissa mentor-harjoittelija.
Ihminen tavattavissa ohjelma vaalii nyky-yhteiskunnassa uhanalaiseksi joutunutta ihmisyyttä ja muistuttaa meitä siitä, että ihmisten kunnioitus johtaa aina menestykseen, sekä yksityisen ihmisen elämässä, että työelämässä. Ihminen tavattavissa koulutusohjelma on terapeutti, kirjailija Tommy Hellstenin perustama.
Tämä ohjelma on tunnetumpi pääkaupunkiseudulla, mutta toivon, että verkostoitumisen kautta tämä jalkautuisi myös tänne meidän alueellemme. Olisi upeaa jos Jämsän kaupungin strategiana olisi ihmisyyden kunnioittaminen.
Opiskeluni ovat siinä vaiheessa, että minulla on mahdollisuus ottaa harjoitteluasiakkaita vastaan, ihmisiä jotka haluavat pysähtyä itsensä äärelle ja valmius pitää itsetuntemusryhmiä, jossa itsensä tiedostaminen avaa myös ihmistä aidolle toisen ihmisen kohtaamiselle.
Minulla on tämä unelma, mutta samalla omaa keskeneräisyyttäni kuunnellen tunnistan avuntarpeeni tämän ohjelman eteenpäin viemiseksi.
Matkalla Ihminen tavattavissa mentoriksi:
Luin kerran lapsesta, joka malttamattomana halusi päästä vastasyntyneen sisaruksensa luokse kysyäkseen häneltä tärkeän kysymyksen. Vanhemmat olivat vähän epäileväisiä, mutta päästivät lapsen vauvan luokse ja jäivät ovenrakoon seuraamaan kohtaamista. Lapsi kumartui vauvan lähelle ja kuiskasi: Kerro minulle millaista siellä rakkaudessa on kun minä olen sen jo alkanut unohtaa.
Niin, voiko puhtaampaa rakkautta olla kuin vastasyntynyt lapsi ja lapsella kyky tämä ymmärtää? Kun synnymme tänne, tulemme rakkaudesta, mutta matkan varrella saamme monenlaisia haavoja ja sisäistämme sukupolvelta toiselle siirrettyä häpeää. Päädymme kysymään itseltämme, millaista siellä rakkaudessa on, kun olen sen alkanut unohtaa.
Matkalla Ihminen tavattavissa -mentoriksi olen päässyt tutustumaan omaan sisäiseen lapseeni ja tarvisevuuteeni. Kun olen kohdannut ja hoitanut lasta itsessäni, se on avannut minut uudella tavalla kohtaamaan myös muita ihmisiä.
Toimin päiväkodissa lastenhoitajana. Omat lapset, sekä nämä hoitolapset ovat olleet suuria opettajiani. Tässä tarina yhdestä heistä…
Eräänä aamuna viereeni istahti poika, joka kertoi nähneensä painajaista. Kysyin häneltä haluaisiko hän piirtää tämän pahan unen pois. Hän haki paperia ja kyniä ja alkoi piirtämään. Kun piirustus oli valmis kerroin että, nyt hän voi luopua tästä unesta repimällä tai rypistämällä sen. Näin tapahtui ja paperi lensi myttynä roskikseen. Kysyin, että haluaisiko hän piirtää toisenlaisen piirustuksen tilalle, sellaisen josta tulisi hyvä olo. Hän innostui ja aloitti heti piirtämisen. Paperille tuli sänky, missä heidän koko perheensä makasi vieretysten. Kysyin häneltä, että tätäkö sinä toivot? Hän vastasi hiljaisella äänellä, että niin. Tästä piirustuksesta tuli tärkeä koko heidän perheelleen. Ja silloin en vielä ymmärtänytkään miten tärkeä siitä tulisi minulle. Ollessani kotona omien lasteni kanssa vihdoin käsitin sen merkityksen. Lapset yrittävät kertoa meille aikuisille mikä on tärkeintä, mutta me emme kiireiltämme ja vouhotuksiltamme sitä aina kuule. Seuraavan kerran kun tapasin tämän lapsen kiitin häntä tästä lahjasta ja hän tiesi heti mistä häntä kiitän.
Huomasin jälleen kerran kysyväni itseltäni, että kukahan opettaa ja ketä.
Me kaikki tarvitsemme nähdyksi ja kuulluksi tulemista: aikuiset ja lapset. Kun minut on kohdattu sellaisena kuin olen hylkäämiseni on muuttunut hyväksymiseksi, arvottomuuteni arvokkuudeksi ja häpeä rakkaudeksi.”
http://www.ihminentavattavissa.fi/mentor-harjoittelijat
Lisätietoa Ihminen tavattavissa ohjelmasta:
http://www.ihminentavattavissa.fi
TykkääTykkää
Olen Tanja Leppämäki. Toimin lastenhoitajana päiväkodissa ja olen Ihminen tavattavissa mentor-harjoittelija. Ihminen tavattavissa ohjelma vaalii nyky-yhteiskunnassa uhanalaiseksi joutunutta ihmisyyttä ja muistuttaa meitä siitä, että ihmisten kunnioitus johtaa aina menestykseen, sekä yksityisen ihmisen elämässä, että työelämässä. Ihminen tavattavissa koulutusohjelma on terapeutti, kirjailija Tommy Hellstenin perustama.
Tämä ohjelma on tunnetumpi pääkaupunkiseudulla, mutta toivon, että verkostoitumisen kautta tämä jalkautuisi myös tänne meidän alueellemme. Olisi upeaa jos Jämsän kaupungin strategiana olisi ihmisyyden kunnioittaminen. Opiskeluni ovat siinä vaiheessa, että minulla on mahdollisuus ottaa harjoitteluasiakkaita vastaan, ihmisiä jotka haluavat pysähtyä itsensä äärelle ja valmius pitää itsetuntemusryhmiä, jossa itsensä tiedostaminen avaa myös ihmistä aidolle toisen ihmisen kohtaamiselle. Minulla on tämä unelma, mutta samalla omaa keskeneräisyyttäni kuunnellen tunnistan avuntarpeeni tämän ohjelman eteenpäin viemiseksi.
Matkalla Ihminen tavattavissa mentoriksi:
Luin kerran lapsesta, joka malttamattomana halusi päästä vastasyntyneen sisaruksensa luokse kysyäkseen häneltä tärkeän kysymyksen. Vanhemmat olivat vähän epäileväisiä, mutta päästivät lapsen vauvan luokse ja jäivät ovenrakoon seuraamaan kohtaamista. Lapsi kumartui vauvan lähelle ja kuiskasi: Kerro minulle millaista siellä rakkaudessa on kun minä olen sen jo alkanut unohtaa. Niin, voiko puhtaampaa rakkautta olla kuin vastasyntynyt lapsi ja lapsella kyky tämä ymmärtää? Kun synnymme tänne, tulemme rakkaudesta, mutta matkan varrella saamme monenlaisia haavoja ja sisäistämme sukupolvelta toiselle siirrettyä häpeää. Päädymme kysymään itseltämme, millaista siellä rakkaudessa on, kun olen sen alkanut unohtaa.
Matkalla Ihminen tavattavissa -mentoriksi olen päässyt tutustumaan omaan sisäiseen lapseeni ja tarvisevuuteeni. Kun olen kohdannut ja hoitanut lasta itsessäni, se on avannut minut uudella tavalla kohtaamaan myös muita ihmisiä. Toimin päiväkodissa lastenhoitajana. Omat lapset, sekä nämä hoitolapset ovat olleet suuria opettajiani. Tässä tarina yhdestä heistä…
Eräänä aamuna viereeni istahti poika, joka kertoi nähneensä painajaista. Kysyin häneltä haluaisiko hän piirtää tämän pahan unen pois. Hän haki paperia ja kyniä ja alkoi piirtämään. Kun piirustus oli valmis kerroin että, nyt hän voi luopua tästä unesta repimällä tai rypistämällä sen. Näin tapahtui ja paperi lensi myttynä roskikseen. Kysyin, että haluaisiko hän piirtää toisenlaisen piirustuksen tilalle, sellaisen josta tulisi hyvä olo. Hän innostui ja aloitti heti piirtämisen. Paperille tuli sänky, missä heidän koko perheensä makasi vieretysten. Kysyin häneltä, että tätäkö sinä toivot? Hän vastasi hiljaisella äänellä, että niin. Tästä piirustuksesta tuli tärkeä koko heidän perheelleen. Ja silloin en vielä ymmärtänytkään miten tärkeä siitä tulisi minulle. Ollessani kotona omien lasteni kanssa vihdoin käsitin sen merkityksen. Lapset yrittävät kertoa meille aikuisille mikä on tärkeintä, mutta me emme kiireiltämme ja vouhotuksiltamme sitä aina kuule. Seuraavan kerran kun tapasin tämän lapsen kiitin häntä tästä lahjasta ja hän tiesi heti mistä häntä kiitän. Huomasin jälleen kerran kysyväni itseltäni, että kukahan opettaa ja ketä.
Me kaikki tarvitsemme nähdyksi ja kuulluksi tulemista: aikuiset ja lapset. Kun minut on kohdattu sellaisena kuin olen hylkäämiseni on muuttunut hyväksymiseksi, arvottomuuteni arvokkuudeksi ja häpeä rakkaudeksi.”
Lisätietoa Ihminen tavattavissa ohjelmasta:
http://www.ihminentavattavissa.fi
TykkääTykkää