Työn vaietuista totuuksista eroon?

Työelämän laatua kehittäessämme olemme työskennelleet kehittämispuheen lisäämiseksi työyhteisöissä Jämsän kaupungilla. Toimintapuheen lisäksi tarvitsemme työyhteisöissä tulevaisuuteen suuntaavaa, tavoitteita asettavaa sekä toimintaamme arvioivaa puhetta, jotta pysymme jatkuvan kehittymisen tiellä. Kehittämispuheen lisäämiseksi olemme luoneet työkaluja.

Kehitystyön tuoksinassa olen havainnut, että työyhteisöissä saattaa piileskellä vaiettuja totuuksia, jotka kaikki tietävät, mutta ääneen niitä ei sanota. Ainakaan yhteisissä tilaisuuksissa. Vaiettu totuus voi olla vaikkapa ailahteleva tai usein kiukkuinen työkaveri. Hämmentäen voidaan nähdä miten ihmiset joskus kärsivät mieluummin itse kuin aiheuttavat mielestään vaikeuksia toiselle, vaikka hänen toimensa eivät olisikaan kaikin osin asiallisia. Tämä haastava henkilö laskee kuitenkin koko työyhteisön ilmapiirin lisäksi myös koko joukon tuottavuutta. Vaiettu totuus voi olla myös merkillinen pomo tai toimimaton tietojärjestelmä. Tästä viheliäisestä järjestelmästä ei uskalleta ääneen puhua, ettei kukaan luule vain, ettei ole osaamista ohjelman suhteen tai sitten säästetään liiassa kiltteydessä työnantajan euroja.

Yllä olevan kappaleen asiat ovat julkisuudessakin käsiteltyjä epäkohtia työyhteisöissä, vaikka ainakin omassa työpaikassa nämä olisivat ilmaantuessaan laatupoikkeamia muuten hyvässä laadussa. Julkisuudessa vähemmän puhutut vaietut totuudet liittyvät kuitenkin hankaliin asiakkaisiin tai muihin asioiden hoitajiin, jotka epäasiallisella käytöksellään piinaavat tiedostaen tai tiedostamattaan henkilöstöä sairausloman partaalle ja uhkaavat jopa työntekijän työkykyä toimillaan. Näistä ei aina voidakaan julkisesti vaitiolovelvollisuuksien vuoksi puhua ääneen. Mutta ei tästä ilmiöstä juuri kehdatakaan puhua, ettei leimauduttaisi huonoiksi ja ei-ammattilaisiksi. Kaikki tämä syö työn iloa ja jaksamista.

Ihmisten välinen toiminta lähtee aina vuorovaikutuksesta, johon kanssakäyminen joko kaatuu tai kasvaa täyteen kukoistukseensa. Vuorovaikutukseen, tarkemmin sanottuna dialogiin, kuuluu minusta aina empatia ja toisen kunnioittaminen. Ilman näitä vuorovaikutuksemme on kuin edellinen rikkoutunut puhelimeni: puhelimen haltija ei kuule puhelun toista osapuolta, mutta tämä toinen kuulee kyllä. Melkoinen käskylinja ilman vuorovaikutusta.

Vuorovaikutuksen keinoin käytetään myös valtaa ja asiakaspalvelussa kunnan etuuksia myönnettäessä kohdataan väistämättä toiveita ja odotuksia siitä, millaisia palveluja voi saada. Jos toiveet eivät kohtaa saadun kanssa, voidaan pahaa mieltä purkaa yksittäiseen työntekijään ymmärtämättä hänen noudattamansa linjauksen takana olevan liudan demokraattisesti synnytettyjä päätöksiä ja säännöksiä, laeista puhumattakaan.

Voidaksemme hyvin töissä on meidän työyhteisöjen sisällä uskallettava puhua näistä vaietuista totuuksista, jotta niistä ei muodostu ratkaisemattomia ongelmia, jotka Minna-Maaria Hiekkataipaleen väitöstutkimuksen mukaan vaarantavat työyhteisöjen innovatiivisuuden, maineen ja hyvinvoinnin. Vuorovaikutustaidot nousevat yhä tärkeämpään rooliin työyhteisöissä ja niitä on meidän harjoitettava kaiken aikaa, jotta opimme ottamaan rakentavasti esille ikäviäkin asioita, opimme olemaan provosoitumatta heti ja esittämään kiukustumisen tilalle vaikka lisäkysymyksiä toisen näkökulman ymmärtämiseksi. Omalla vahvalla ammatillisella käytöksellämme voimme myös rauhoittaa niitä kiivastuneita asiakkaita ja jaksamme perustella perusteet päätöksen taustalla.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s